Tulokset

Laurin päivä, Lauri näkymätön maailma sää
Ruotti
tionde augusti, Larsdagen
Suomi
Laurinpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kittilä: Laurista Reekinam päivähän kaks viikkoa (syksy). Kainulasjärvi: Laurista jo repo koiven koihùu heittää (tullee ruskeaks). 10 elokuu=Laurinpäivä: Lauri lehtiin kussee, Lintu lenthoon, kala karhiin, mies kenkhään ja tuohus näkyviin. Muu: Pääskyset Laurina lauhmaan ja Perttulina pois.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-10
losku luonto vesi sää
Ruotti
slask
Suomi
loska
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tuommoset kengät panhan tämmöselä loskula.
Lähde
Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
louna kotitalous sää luonto
Ruotti
sydväst
Suomi
lounas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei käytetä, vertaa länsietelä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
polttaa näkymätön maailma kalastus sää
Ruotti
solstrålar som färgar moln rödgula, kopparfärgade
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, polttaa ruskaa pilfhiin
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tapainen
öyry luonto vesi sää
Ruotti
ånga, rök
Suomi
höyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: tuulenöyry.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tuulenöyry.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
päivännousu sää
Ruotti
soluppgång
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ei talvi tule taakse kattomatta, eikä kesä kertomatta. Pyhämiesten suvi poistaa lumen. sananlasku sää
Ruotti
Vintern kommer inte utan tillbakablickar. De heliga männens tö tar bort snön. Sommarn kommer inte utan berättelser om det kommande.
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-17
atja jellivaaransuomi lainasana-saame luonto sää
Ruotti
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Atjavarto
Kulttuuri taustaa sanasta
Förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter och i enstaka fall svenska i samband naturnamn. Ord likt denna användes eller används fortfarande, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Några exempel är ”vuosku” (abborre), "kaira" (kil) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källan.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening. Nedtecknat Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-25
etela jellivaaransuomi paikannimi sää vokaalisointu
Ruotti
söder, södern, syd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-07
kaamostaa jellivaaransuomi luonto sää
Ruotti
midvintra, mörkna
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaamos.
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
kaamostaivas luonto sää
Ruotti
klar himmel under midvintermånaden
Suomi
pilvetön talvenajan taivas
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
kaste sää sananlasku
Ruotti
dagg
Suomi
kaste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Elokuu on se aika kun kaste ei kalvetta jätä. Den tid när daggen inte lämnar skuggan.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-28
kylma jellivaaransuomi sää vokaalisointu
Ruotti
kyla, kall, köld
Suomi
kylmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Oikhen kylmaa ulkona tänapäivana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kylmaa.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-03
nuorta jellivaaransuomi paikannimi sää lainasana-saame
Ruotti
norr (riktning)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Nuortajärvi (Abborrtjärn i Gällivare hette så innan ca 1950-60-talet)
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-02
ommakka luonto jellivaaransuomi sää lainasana-saame
Ruotti
dis, lätt dimma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Ommakkavuoma
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-02
pilve, pilvet luonto jellivaaransuomi sää
Ruotti
moln
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-10
pokkaintua ruoka kala jellivaaransuomi kalastus sää
Ruotti
när frusen fisk förstörs av för tidigt kommande varmt väder
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Esimerkki
”Jäädytetty kala menee pilalle, pokkaintuu, jos tulee suvi-ilmat” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
satet luonto jellivaaransuomi sää vesi
Ruotti
regn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-10
skaamosaika jellivaaransuomi sää lainasana-saame
Ruotti
midvintertid, när det är som mörkast under året
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki, Kaitum
Kulttuuri taustaa sanasta
”lap. skabm-aike = auringoton sydäntalven aika” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
teukka luonto jellivaaransuomi sää lainasana-saame
Ruotti
dimma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
triikintalvi luonto sää
Ruotti
snörik vinter
Suomi
lumirikas talvi
Paikkoja
Kangos; Lars, Kangos, Hela
Esimerkki
Lars Ylvin: Triikintalvi, är ett begrepp i Kangos från gamla tider. Ett gäng Kangosbor skulle avverka skog och köra timmer I Tärendöområdet, Triikivaara. Det kom enorma mängder snö den vintern så dom fick inte många timmer sågade och ännu mindre köra fram virket med hästar. Man sa att man fick skotta snö hela tiden. Man pratar om flera meters snödjup och de avtal man hade gjort med skogsbolaget resulterade i att man blev skyldig bolaget pengar och för några slutade det illa. Jag kommer ihåg att när det snöade mycket en vinter, så sa man att "taitaa tulla Triikintalvi" "det kanske blir Triikintalvi Triikivinter"
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-02
tuhnulumi lumi sää vesi
Ruotti
lätt snöfall, små snöflingor på hösten eller senvåren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
tunkea sää
Ruotti
kvav
Suomi
hiostava, painostava, kuuma
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tunkea ilma. Tunku ilma
Lähde
Minun sanat, Facebook.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-18
umesää luonto jellivaaransuomi sää
Ruotti
dimväder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05