Uutisia

hämytä luonto
Ruotti
börja skymma
Suomi
hämytä, pimentää
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ko alko hämyämhään, mutta mitäs siinä äijässä ennää 235
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huopissa luonto
Ruotti
i trakterna
Suomi
seudussa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Armasjärvi Armasjärvi: Näissä huopissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
huopa 'trakt'?
Lähde
Stig Aspholme. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalve luonto
Ruotti
skugga, skyddad plats för sol; gömsle
Suomi
varjo, kätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki, Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, Sieppijärvi, Täräntö
Esimerkki
Karunki: täälä on kalvetta. Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: nosta pois kalfheshen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Främst skugga
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvehtia luonto
Ruotti
skugga, bli skuggigt, bli mörkare
Suomi
varjottaa, varjostaa, tulla pimeämmäksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo alkaa kalvehtimhan, jo alkaa ottamhan kalvetta. Kompelusvaara: estää kasuamasta tuota nuorta mettää, kalvehtii ja on haittana.
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huomenilta luonto
Ruotti
nästa kväll
Suomi
huomenilta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Tule sieki syömhään sirppipuuroa huomenillala! 1941, 1971 76 KEHRUJA JA 224
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvehtia luonto länsisuomi
Ruotti
skugga, beskugga
Suomi
varjottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara: mettä kalvehtii.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kalvehtia v 'skugga'; endast i nordfi och Sydösterbotten (S Niemi k 4216, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvenen luonto
Ruotti
skuggig
Suomi
varjoinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvepaikka kotitalous luonto
Ruotti
skuggigt gömställe
Suomi
varjopaikka, piilo-, kätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvepäivä luonto sää
Ruotti
monlig, varm dag med uppehållsväder
Suomi
varjopäivä, pouta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvittua luonto
Ruotti
beskuggas
Suomi
varjostaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
humuilma luonto sää
Ruotti
dimväder
Suomi
sumusää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
kamara luonto
Ruotti
ytskikt; jordtäcke
Suomi
maanpinta, ruokamulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi: maan kamara.
Lähde
Artimo, Paloheimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kamara luonto kasvi
Ruotti
stubb, markyta
Suomi
sänki; maanpinta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo vain on niittäny oikein kamaran raijaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
på vall
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kanava luonto
Ruotti
stort utloppsdike, kanal
Suomi
suuri oja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi: olema kanavaa kaivanhe tuola jängälä.
Lähde
Artimo, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kanerikko luonto kasvi
Ruotti
myr med dvärgbjörk, skvattram
Suomi
kanervikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
Jag tror att man förväxlar skvattram med dvärgbjörk. Stipendiaten har tolkat fel. Dvärgbjörk heter vittikko, pieni koijukko.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kanervakangas luonto kasvi
Ruotti
ljunghed
Suomi
ljung-, skvattramhed
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanerva torde främst betyda skvattram. Ty det växer i massor i hedar. Ljung är inte lika allmänt förekommande.
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kanervanen luonto kasvi
Ruotti
ljungrik, skvattramrik
Suomi
kanervanen, suopursunen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huhta luonto
Ruotti
svedjemark
Suomi
huhta, kaski, halme
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ette huhta pallaa Vaikkei minun 114 muisthooni 1174
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen, Nikupeteri. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kanervaniitty luonto kasvi
Ruotti
naturäng med dvärgbjörk
Suomi
luonnonvainio missä on pientä koivua, vitsikkoa, ja risua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kanervikko luonto kasvi
Ruotti
ljungrik plats, skvattramrik plats
Suomi
kanervikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Suopursu skvattram är okänt i meänkieli. Både ljung och skvattram kallas för kanervikko.
Lähde
Isoniemi, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kangas luonto
Ruotti
torr hed med tallskog
Suomi
kangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Simo, Vesisaari, Kemi, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Lohijärvi
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Räsänen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huhanpoltto kotitalous luonto
Ruotti
svedjebränning
Suomi
huhdanpoltto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Isävaina kyllä muisteli huhanpoltoista ja kaskeamisista Niiltä ai 1177
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kangasmaa luonto
Ruotti
hedjord
Suomi
kangasmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Karunki, Arpela, (ylheinen)
Lähde
Valonen, Tuovinen, Isoniemi, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
holli luonto lainasana
Ruotti
hållplats, plats för vila
Suomi
pysäyspaikka
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf.sopiva paikka
Lähde
Yliperä kielen sanakirja. Oiva Arvola, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04