Uutisia

kelhittyä luonto kasvi
Ruotsi
sluta växa och bli mossig (sandmark)
Suomi
lopettaa kasvamista ja sammailtuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Alkuperä
Isoniemi, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
etelärinne luonto
Ruotsi
södersluttning
Suomi
etelärinne
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: 192 Karl Pekkari Akneetan tiilit ja tilit Jalokorvanvaaran etelärintheessä oli monta savikuoppaa Näistä Kentän 1320
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieleke luonto
Ruotsi
landtunga ut mot sjö, utskjutande klippa
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Artimo, Isoniemi, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
järvikylä kotitalous luonto
Ruotsi
by vid sjö
Suomi
järvikylä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: No ei niissä järvikylissä. pikkujärvissä ole niin isoja. siinä 652
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
korva vene luonto vesi
Ruotsi
brant sväng av vattenström i fors
Suomi
virran jyrkkä käännepaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kätkäsuanto, Parakka, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki, Kätkäsuanto, Parakka, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara: siinä on aina vikevä vesi korvassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Som medför t ex att båt dras åt fel håll, orsakas av utskjutande landtunga el undervattensklippa, under forsörat finns ofta bakvatten
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
avvassa luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
i öppna områden
Suomi
avoin alueessa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Mukkavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Motsats till fjäll?
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kelitalvi luonto kotitalous lumi
Ruotsi
vinter med lite snö och god före
Suomi
vähäluminen ja hyväkelinen talvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aukipää luonto
Ruotsi
kal bergsknalle, bergstopp
Suomi
paljaslakinen kukkula, vaara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. paljaslakinen vaara
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
hyllikuoppa lainasana luonto
Ruotsi
jordtag
Suomi
paikka mistä kaivetaan täytemaata
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
falli luonto jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
fall, vattenfall
Suomi
putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Esimerkki
Nattavaara: meilä ei ole fallia, on yksi falli, falhiin putoi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa linkka id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
karjakenttä luonto
Ruotsi
fäbodsvall
Suomi
karjamajakenttä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
eläke luonto
Ruotsi
kallkälla
Suomi
lähde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kellari lainasana luonto
Ruotsi
tvärdjup (i vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on semmonen kellari että putoa varsir rannasta.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kellostapuli lainasana luonto
Ruotsi
plötsligt stup i fjällterräng
Suomi
äkkipudotus, jyrkkä rinne, kallionsyrjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelläs luonto
Ruotsi
backe, kulle, svagt stigande kulle
Suomi
mäki, kukkula, heikko ylömäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
arkipäivä luonto
Ruotsi
vardag
Suomi
arkipäivä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keläs luonto kotitalous länsisuomi
Ruotsi
högbelägen, dåligt växande, torr strandäng
Suomi
korkeanmaan huonosti kasvava kuiva rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Länsisuomi, keläs, kelhä s 'fält' (Vahtola 1980:122).
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keläsniitty luonto
Ruotsi
högbelägen, dåligt växande, torr strandäng som anv som slåtter
Suomi
kuivanmäen, korkean tason rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keläsniitty kotitalous luonto
Ruotsi
strandäng på en hög, torr sluttning, backe
Suomi
kuivanmäen rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
arkiaamu kotitalous luonto
Ruotsi
vardagsmorgon
Suomi
arkipäivän aamu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Lars Lampinen. Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo sidan 17. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
auringonpaiste luonto sää
Ruotsi
solsken
Suomi
auringonpaiste
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kenkä vaate luonto
Ruotsi
sko
Suomi
kenkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Kemi, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Jyykeä, Arpela, Lohijärvi, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
Raisinvuono, Kemi, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi: saanuk kaikkik kenkhään (kengät jalkhoin).
Kulttuuri taustaa sanasta
Även i abstrakt mening olika delar: kvarn, mark etc
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kenkäyvä kotitalous luonto
Ruotsi
svagväxande
Suomi
kasvaa kehnosti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kentta luonto jellivaaransuomi kalastus vokaalisointu
Ruotsi
hårt nertrampad plats med kort gräs
Suomi
hyvinpoljettu paikka missä on lyhyt ruoho
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kätkäsuanto, Lohijärvi, Muonio, Jellivaara
Esimerkki
Parakka, nuottakentat net on vaikka järvessä?niitä kenttoja on ollu. Kätkäsuanto, Lohijärvi, (ylheinen), Muonio, Jellivaara: juoksukenttä (lapsila).
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan vara t ex fiskeläge. Kans kenttä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03