Uutisia

kaulanne luonto
Ruotsi
långsmal högre landtunga, -område på myr el mellan sjöar
Suomi
kannas, harju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Ylitornio, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Alkuperä
I. Tuovinen, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaulanne luonto
Ruotsi
näs
Suomi
kannas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Alkuperä
Isoniemi, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaulate luonto
Ruotsi
långsmal landtunga mellan myrar
Suomi
kielinen, maakaistale, nenämaa, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kauramaa kotitalous luonto
Ruotsi
havreåker
Suomi
kaurapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Alkuperä
Paloheimo, Hannula. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaurapelto luonto
Ruotsi
havreåker
Suomi
kaurapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Hannula, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kehiä luonto
Ruotsi
skapa cirkel (runt måne)
Suomi
tekee kehää, ympyrää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä: jopa kuu kehhii.
Alkuperä
Liljeblad, Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
fjeruavesi luonto lainasana-saame vesi
Ruotsi
lågvatten, ebb (hav)
Suomi
alivesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skibotn
Alkuperä
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keijavainen luonto sää
Ruotsi
dimsjok
Suomi
liikkuva sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi; keijavaisia, ilmassa kun usmia lentelee talvela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
halla luonto sää
Ruotsi
frost
Suomi
halla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Mäntyvaara, Hakanen, Sarvisvaara, Soutujärvi, Skaulo
Esimerkki
Mäntyvaara, Hakanen, Sarvisvaara, Soutujärvi-Skaulo: halla on tullu ja vieny ohran.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kylmä
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
keilakivi luonto
Ruotsi
stödsten i jordvall som håller jorden på plats
Suomi
tukikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelhä luonto
Ruotsi
strandäng, -mark, mark med fin sand och svagt växande hö
Suomi
hyvinkasvava hiekkainen rantavainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Inari, (ylheinen), Kittilä, Kittilä, Rovaniemi: kelhäniitty, kelhätörmä. Kittilä: ei ole tänä vuona kelhät kasunhet.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi, Anthoni, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
bankki lainasana luonto
Ruotsi
bank, vägkant, sida
Suomi
tiensyrjä, -sivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Tiebankki on aika kehno, olletikki kevväilä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kekerömaa poronhoito luonto
Ruotsi
av ren nertrampad betesplats
Suomi
poron alaspoljettu laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
haka lainasana luonto
Ruotsi
hage
Suomi
haka
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
jyngeli lainasana luonto
Ruotsi
djungel
Suomi
viidakko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Fantoomeni assuu jyngelissä. Kyllähän joenvarretki välistä on täyttä jyngeliä
Alkuperä
Tage Lehto, Pajala. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keko eläin luonto
Ruotsi
myrstack
Suomi
muurahaiskeko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ol laittanhek kekonsa nuin suureksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa mätäs
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kele, -jä lumi luonto vesi
Ruotsi
bra vinterväder, gott vinterföre
Suomi
hyvä talvisää ja -keli
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jopa kuu kehhii, keleitä kuu kehhii.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelettyä kotitalous luonto
Ruotsi
sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Suomi
heinänkasvo loppuu ja sammale alkaa kasvaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
siknaali lainasana ruoka
Ruotsi
signal
Suomi
sikurijauho, kahvinlisäke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Tavallinen.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
elopelto luonto kotitalous länsisuomi
Ruotsi
odlingsvall
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, elopelto, -pello s 'odlingsvall' (SMS k 618).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keleä luonto itäsuomi
Ruotsi
hal, slipprig
Suomi
liukas
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, keleä a 'hal, slipprig\' (L Tuominen k 3619, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
ehtotähti luonto
Ruotsi
aftonstjärna
Suomi
iltatähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kointähti ammula ja ehtotähti illala, vaikka se sama tähti on? toisena vuonna se näkkyy aamula ja toisena illala.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kannas luonto
Ruotsi
näs, udde, landtunga mellan vatten
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keleä lumi luonto vesi
Ruotsi
snöfri mark, el snöfri hård is
Suomi
lumeton maa, kova jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: kelehään kylmää maat.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: keleä on esimerkiks aivam paljas jää ja kova.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03