Uutisia

koite luonto
Ruotsi
gryning
Suomi
aamunkoitto, sarastus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
laaniskokeli lainasana luonto lumi sää
Ruotsi
blötföre, vårföre
Suomi
suojakeli, keväkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Tid, före med med stora vattenpölar på mark (vår, sommar, höst).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klaanisko.
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
koitto luonto sää
Ruotsi
gryning
Suomi
aamunkoitto, sarastus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
koitähti luonto
Ruotsi
morgonstjärna
Suomi
aamutähti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
koiusto luonto puu
Ruotsi
björkbestånd, -dunge
Suomi
koivikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, (ylheinen)
Alkuperä
Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kokkare kotitalous luonto
Ruotsi
jordklump
Suomi
maakimpale, möykky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
laimistua luonto sää
Ruotsi
bli svagare, mildare, blidare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ilma laimistuu. Kompelusvaara: jo seki mies laimistu.
Alkuperä
Häll, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
koli kotitalous luonto
Ruotsi
stenkol
Suomi
kivihiili
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kolikko kotitalous luonto
Ruotsi
svagvuxen naturäng med dåligt gräs, hö
Suomi
huono luonnonvainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kolkka luonto sää
Ruotsi
hemsk, kuslig, dyster
Suomi
kolkko, synkkä, pelottava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Pempelijärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kolkko luonto
Ruotsi
dimmig, råkulen; ödslig
Suomi
sumuinen, viileä; kolkko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi, Mäntyvaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Pempelijärvi, Mäntyvaara. Kompelusvaara: tullee kolkko, se ottaa semmosen uhman.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kolkko luonto sää
Ruotsi
kylig, kall, skum
Suomi
kolea, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kolkota luonto
Ruotsi
bli kallare, kyligare, bli mer kuligt väder
Suomi
kylmetä, tulla viielämmäksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: sittek kyllä pruukaa kolkota ilma.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kielas luonto lainasana-saame
Ruotsi
lägre utskjutande markremsa, förlängning till berg
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kometa luonto
Ruotsi
komet
Suomi
komeetta, pyrstötähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
konikevät näkymätön maailma luonto termi sää
Ruotsi
sen islossning som föregicks av mild höst
Suomi
myöhäinen jäänlähtö ja aiempi lauha syksy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
konto länsisuomi termi luonto kasvi
Ruotsi
skräp; damm; torv
Suomi
roska; pöly; turve
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, konto s 'torv; damm, skräp mm' (E Palo k 3473, SMSA).
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
konto luonto
Ruotsi
dimma, havsdimma, vinterdimma
Suomi
sumu, usva, auer, utu, terhen, huuru, meriusva, talvihuuru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Inari, Vesisaari, Kittilä, Petsamo, Kätkäsuanto
Esimerkki
Raisinvuono, Inari, Vesisaari, Vesisaari, Kittilä, Petsamo, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Vesisaari: se konto tullee tuolta valkeasta merestä. Kittilä: otti niin konthoon.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Koskimies, Syrjänen, Itkonen, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kontoilma luonto sää
Ruotsi
dimväder
Suomi
sumusää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kontomaa kotitalous luonto
Ruotsi
lätt och mjuk mulljord
Suomi
keveä, pehmeä pintamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kontomaa luonto kasvi
Ruotsi
mossbevuxen mark, tjock mossa
Suomi
turvesammalmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kompelusvaara
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
laipata luonto
Ruotsi
vara ojämn
Suomi
olla tasaton
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jierijärvi
Esimerkki
Jierijärvi: tasaton maa laippaa.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kontu luonto kasvi
Ruotsi
tjock, mjuk mossa, torvblandad mossa, torv, stor, torr tuva på myr el naturslåtter
Suomi
turve, -sammale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Täräntö, Rovaniemi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kontuturve luonto kasvi
Ruotsi
torvmossa
Suomi
turvesammal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02