Uutisia

kulloutua luonto
Ruotsi
oslagen hö som torkar under hösten
Suomi
niittämätön heinä joka kuivaa syksyllä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi: on kullounu heinä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulmakunta luonto
Ruotsi
perifer, avlägsen bebyggelse
Suomi
kaukainen maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulo luonto
Ruotsi
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulo kotitalous luonto
Ruotsi
gräsbrand
Suomi
ruohikkopalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulo kotitalous luonto
Ruotsi
brunbränd mark efter gräsbrand
Suomi
ruskea maa ruohovalkean jälkeen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: se jääpi ninku vähänen kulo tähhän.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
lalva luonto
Ruotsi
topp, -yta
Suomi
lalva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: siinä se vatkaa koskessa, sauvomen varsin veen lalfhan.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulo kotitalous luonto
Ruotsi
oslagen hövall, slåttermyr
Suomi
kulottunut pelto, niittysuo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi, heinää mennee kuloksi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Muonio, Alatornio, Kainulasjärvi, ei sitä väylää auta jättää kulole (väyläniitty)
Kulttuuri taustaa sanasta
Hövall, slåttermyr där höet torkar och lägger sig på marken, gammal nerfallen hö.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Rapola, Paloheimo, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulojänkkä luonto kotitalous
Ruotsi
slåttermyr som inte slås
Suomi
kulosuo, suo mitä ei niitetä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara?
Kulttuuri taustaa sanasta
Där höet torkar och lägger sig på marken (motsvarande ett års träda)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulonen kotitalous luonto
Ruotsi
torr, oslagen (hövall)
Suomi
kulottunut pelto
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
fuskata ihminen länsisuomi lainasana
Ruotsi
fuska, lura, vara ohederlig
Suomi
pettää, menetellä epärehellisesti
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, fuskata v 'fuska' (SMS k 656).
Alkuperä
Lars Lampinen. Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
lama kaakuri ihminen lapsi jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
mager stackare
Suomi
laiharaukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Om t.ex ett magert barn.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuloniitty kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter med oslagen fjolårshö
Suomi
kulottunut niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuloton kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter som ej varit i träda
Suomi
niitty joka ei ole ollut kesantossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulottaa kotitalous luonto
Ruotsi
torka hö
Suomi
kuivattaa heinää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara, Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelse: flotta fräken?
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulotus luonto
Ruotsi
svedjebränning av slåtter
Suomi
niittypoltto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka vuosi met kulotimma sen niityn.
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. keväällä heti lumen sulattua, kirren aikana suoritettava kuloheinän poltto efter snösmältning
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulovalkea luonto
Ruotsi
löpeld
Suomi
kulovalkea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
Okontrollerad eldsvåda (t ex på äng).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
lajunmaa poronhoito luonto
Ruotsi
betesmark
Suomi
laidunmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutusjoki luonto vesi
Ruotsi
flottningsbäck
Suomi
uittopuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutuspaikka työ luonto
Ruotsi
flottningsställe
Suomi
uittopaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutussija työ luonto
Ruotsi
plats för flottningsarbete
Suomi
uittopaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulutusväylä luonto vesi
Ruotsi
flottningsälv
Suomi
uittojoki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kulvakkolauha luonto
Ruotsi
lugn efterbrunstperiod
Suomi
rauhanaika kiiman jälkeen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. rykimän jälkeinen lauha. Vertaa pyhämiesten suvi
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kummitella luonto
Ruotsi
lysa på särskilt sätt
Suomi
loistaa erikoisella tavalla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: (valokehä) kummittellee aurinkosa, ja vieläpä kuusaki.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kummunkenkä luonto
Ruotsi
finfördelad ljus sand, timglassand
Suomi
hieno hiekka, tiimalasihiekka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää