Uutisia

kuvehtia luonto
Ruotsi
hägra
Suomi
kangastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
lamu luonto
Ruotsi
stor, vid
Suomi
iso, laaja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Selkävaarassa on lamut maat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lamo.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylhäinen luonto
Ruotsi
byaktig
Suomi
kylänmallinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylki keho luonto puu
Ruotsi
sida (kropps-, bergs-, träd- etc)
Suomi
sivu, kylki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, Kätkäsuanto
Esimerkki
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka: fläski kyljittem päältä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetty luonto vesi
Ruotsi
frusen, djupfryst, fryst
Suomi
jäätynyt, paleltunut
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö
Esimerkki
Vittanki: ja kylmetyitä lahoja seiniä. Enontekiö, (ylheinen): kylmettyym maahan panin putaatit.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmettyä luonto vesi
Ruotsi
frysa till is, tjäla, djupfrysa
Suomi
kylmettyä, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki, Parakka, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yöksi kylmettyy; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kyllä kaltio kylmettyy.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Paloheimo, Kena, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetyksissä luonto
Ruotsi
i fruset tillstånd
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nilivaara, Ullatti
Esimerkki
Nilivaara: sai olla märkänä ja kuivana kylmetyksissä, esimerkiksi kuskat ko ajettiin pölkkyjä. Ullatti: hän oli niin kylmetyksissä ja perätyksissä.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetys: kylmetyksisä luonto
Ruotsi
fryset tillstånd, förfruset
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, hamheet kylmetyksissä
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
fusku lainasana
Ruotsi
ohederlighet, fusk
Suomi
huijaus, epärehellisyys
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Ennen Sököä pelatessa, jos veti kortin vaikkapa pakan alta niin se oli Fuskua. Se että yritti hämätä perskortilla oli pelitaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Se että kolmen porukassa 2 pelasi yhtävastaan rahapelissä oli jo enempi kuin Fuskua. Käytössä vielä tänäpäivänäkin Rovaniemeä myöten.
Alkuperä
Marko Niku. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
laveri puu kotitalous
Ruotsi
ihoplagd rad av stockar
Suomi
rivi tukkia
Paikkoja
Pello, Kolari
Esimerkki
Savottakämpillä lautainen makuualusta/sänky. Joskus käytetty nimitystä myös vanhoista lauteista saunassa. Käyhän makkaamaan laverille , reppuresu tyynyksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käyh
Alkuperä
Marko Niku. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
höllätä
Ruotsi
släppa, lossa
Suomi
löysätä
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Höllää narua, anna löysää ( Esim. verkonlasku tai koku jään alla). Höllää suittia, Hevonen kiihyttää, vauhti kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nykysten joskus sanotaan myös jos joku tekee liikaa tai liaan nopeasti, että höllää nyt. Merkitys ehkä että antaa periksi ei piä väkisin.
Alkuperä
Marko Niku. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
sormi keho loru
Ruotsi
finger
Suomi
sormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, sormien nimet: peukalo, nenäsormi, keskisormi, nimetönsormi, sakarisormi, luetaan näinkin: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarälli, pikkulilli, Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä 3 , sormien nimitykset alkaen vasemman käden peukalosta: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarilli, pikkulilli. 2) alkaen oikean käden peukalosta: sommuli, likipoti, konsormi, saksivääri, katarivääri
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. peukalo, nenä-, etu-, keskisormi, nimetön, pikkurilli, peukalopukki suomensukki, lankamanni, kultaralli, pikkurilli, kynsi, kynsiranne, pye, sormihaara, rystynen, isorilli, sakarisormi, kultarälli.
Alkuperä
Jukka Korva: Isoniemi, Aejmelaeus, Liljeblad, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
peukalopukki keho
Ruotsi
tummetott
Suomi
peukalopukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
liputtaa poronhoito vasen
Ruotsi
köra ren med töm på vänster sida
Suomi
ajaa poroa hihna vasemmalla puolella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä: liputtamalla ajaa poroa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vasen
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kurakäpälä keho vasen
Ruotsi
smutshand, vänsterhand
Suomi
vasenkäsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vänster, nedlåtande
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
olla oikea vasen näkymätön maailma
Ruotsi
förebåda
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: oikeata silmää kun kutistaa se on hyvvää.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kätinen vasen
Ruotsi
i sammansatta ord, -hänt
Suomi
kätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: vasenkätinen.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kurakäsi vasen
Ruotsi
vänsterhänt
Suomi
vasenkätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kura itäsuomi lempinimi/haukkumanimi slangi vasen
Ruotsi
vänster
Suomi
vasen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, kura s enbart Kolari östfinsk 'vänster' (Kyllikki Rantala k 6124, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lummehtua keho
Ruotsi
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lumehtua ihminen keho itäsuomi
Ruotsi
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tässä net huutavat että korvakki lumehtuvat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Kans lummehtua.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-27
> lisää
tasku vaate itäsuomi
Ruotsi
ficka
Suomi
tasku
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, plakkari, östfi tasku id (ALE 231, SMSA).
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmetyttää ihminen luonto
Ruotsi
låta förfrysas
Suomi
kylmettää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Parakka
Esimerkki
Kemi, Parakka: ittensä huolimattomuuvela kylmetyttää.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmä luonto
Ruotsi
orörd
Suomi
koskematon
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen): kylmääm mettään se teki asuntonsak.
Alkuperä
Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää