Uutisia

lisma luonto kasvi
Ruotsi
slem, alg i vatten
Suomi
lima, levä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ei ylheinen).
Esimerkki
Slem, alg, på sjö, el älvbotten som fastnat på andra växter.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
litsinä luonto
Ruotsi
lersmörja
Suomi
kura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liukia luonto
Ruotsi
mild
Suomi
mieto, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liula luonto
Ruotsi
frusen, hal höstväg
Suomi
jäätynyt, liukas syystie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Onkohän se oikein?
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liuota, liuvota luonto
Ruotsi
halka
Suomi
liukua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: liukosit jalat ja lankes siihen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lämpymän savu sää luonto
Ruotsi
solrök, dis, dimma
Suomi
lämpimän savu, auer
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans sauvu.
Alkuperä
Virpi Ala-, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liuskakivi luonto
Ruotsi
liten flatsten
Suomi
litteäkivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
loppuheinä kotitalous luonto
Ruotsi
sista tiden under höbärgning
Suomi
loppuheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lorakko luonto vesi
Ruotsi
vattenpöl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
losahuttaa luonto
Ruotsi
slå till, drämma till (om kyla)
Suomi
iskeä, hakata
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kittilä: pakkanen losahutti potun kaalen.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
losku luonto vesi sää
Ruotsi
slask
Suomi
loska
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tuommoset kengät panhan tämmöselä loskula.
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
louhi luonto
Ruotsi
spricka, skrev i sten
Suomi
halkein
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
louhikko luonto
Ruotsi
stenig och ojämn terräng
Suomi
louhikko, kivinen, tasaton maasto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
lue luonto sää
Ruotsi
nordväst (om vind)
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, luotheelta taas, luettuuli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: tuuli on luotheela. Kompelusvaara: tuo länsipohja joka meän puhheessa vain on lue.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luepohjanen luonto sää
Ruotsi
nordvästlig vind
Suomi
luodepohjanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luettuuli näkymätön maailma luonto
Ruotsi
nordvästvind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: luettuuli on pouiksi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luetuuli luonto sää
Ruotsi
nordvästlig vind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luhtaniitty luonto kasvi
Ruotsi
vasstrand, myrslåtter med vass
Suomi
rantaruokoniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Häll, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luhikko luonto vesi kasvi
Ruotsi
vattensjukt område med vassväxtlighet; vassansamling
Suomi
ruovikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
luhta luonto
Ruotsi
mjuk, fuktig strandäng, myrstrand som översvämmas under vårar
Suomi
järviruokoranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Rovaniemi, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hyöty
Alkuperä
Häll, Artimo, Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luhtamaa luonto
Ruotsi
strand med vassväxtlighet
Suomi
ruokomaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: mutta luhtamaa se on aivan sileä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luikki hyönteinen luonto
Ruotsi
insekt i vattenrik myr
Suomi
itikka, hyönteinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jos eläviä on tuommoisia luikkia, ni ei niitä vesiä haluta, nek kasvava vattassaki.
Alkuperä
Häll, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
laskuvesi vesi luonto
Ruotsi
sjunkande vattenstånd
Suomi
laskuvesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio, ylheinen.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: joki on laskuveelä.
Alkuperä
Häll, Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
kursu luonto lainasana-saame
Ruotsi
dalgång, djup terrängfåra
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21