Uutisia

liemuta luonto näkymätön maailma
Ruotsi
(moln som) samlas och skapar nya formationer
Suomi
harsopilviä kokointuu ja hajoavat kätevästi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari: liemuavat niinku irri oisvat sielä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förebådar sämre väder.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
liennepilvi näkymätön maailma luonto
Ruotsi
tunt, slöjaktigt moln som växer vid horisonten och som förespår regn
Suomi
harsopilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kittilä, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Sodankylä, Kittilä, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Sieppijärvi: lienneppilvi lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lienepilvi
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lienne näkymätön maailma luonto
Ruotsi
rörligt moln
Suomi
harsopilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: kun näkevät taivfhalla lienthen., Jukkasjärvi: pöläthän että tule huono sää ku liennet käypi eli lientää.
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
liene luonto näkymätön maailma
Ruotsi
tunt omfattande moln som skapas som förebådar sämre väder, regn
Suomi
harsopilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Enontekiö, Tornionlaakso, Kittilä, Rovaniemi, Inari, Sodankylä, Kuolajärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Enontekiö, (ylheinen), Tornionlaakso: tuulen liennet, pilvenliennet. Kittilä, Rovaniemi, Inari, Sodankylä, Kuolajärvi, Kompelusvaara: kyllä se vain alkaa pilveä kasuattamhan, semmosta liennettä aijaa Kompelusvaara: taivas on lientheessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lienne.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
liennellä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
tunna moln som samlas
Suomi
harsopilvet kokoontuvat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio: lientelee satheiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käytethään välistä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
laskupaikka vene vesi luonto
Ruotsi
plats för nedfärd i fors
Suomi
laskupaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientyä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
tunna slöjmoln som samlas till tjocka molnsjok
Suomi
harsopilvet jotka vahvistuvat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: taivas lientyy.; Tornionlaakso, Alatornio
Esimerkki
Tornionlaakso: pilvet lientyvät yhthen Alatornio, (ylheinen), taivas lientyy. Ennustaa saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förespår regn.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientellä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
tunna slöjmoln som samlas (och skingras fort)
Suomi
harsopilviä kokointuu ja hajoavat kätevästi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: lientelee satheiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förespår regn.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lienteä luonto sää
Ruotsi
svag, mild (vind)
Suomi
lempeä, mieto, vaisu, leuto, lievä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientää luonto
Ruotsi
rodna
Suomi
punastua, punehtua, punertua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nikkala
Kulttuuri taustaa sanasta
Himlen rodnar
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientää näkymätön maailma luonto itäsuomi
Ruotsi
bli hastigt molnigt som blir allt tjockare och täcker hela skyn, och regn följer ofta
Suomi
vahvasti pilventyä ja alkaa sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi; Kittilä, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, Vittanki, Vesisaari
Esimerkki
Kittilä: se lientää, saet tullee Enontekiö. Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Vittanki: taivas lientää. Vesisaari: taivas lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, lientää v 'bli molningt' (P Silvola k 2936, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Sipola, Isoniemi, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
lientää luonto sää
Ruotsi
mildra, bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
> lisää
liepeentyä luonto sää
Ruotsi
bli mildare, försvagas
Suomi
heikentyä, vähentyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki: tuuli liepeentyy.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: sekin oli liepeentynny jo hyvin (tyär).
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lannanmaa etnisyys luonto
Ruotsi
land söder om sameland, övriga Finland
Suomi
maanviljellysalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
laskuttaa vesi slangi luonto sää
Ruotsi
låta släppa, falla, regna
Suomi
laskettaa; sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ei ylheinen.
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liepyä luonto sää
Ruotsi
bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vähän aikaa sitte nin se liepy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liete luonto itäsuomi
Ruotsi
jordlager, fin sand, lera, på strand av vårflod,sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kemi, Arpela, Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi,. Sodankylä, Kemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kittilä: veen kulettama liete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, liete s 'lera som vattenström har transporterat'; endast i fi Karunki (R-L Jutila k 3040, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Räsänen, Kaarakka, Kena, Sipola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
peräseinä hautajaiset rakennus ilmaus
Ruotsi
bakre vägg i pörte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela Arpela, (ylheinen), Rovaniemi, Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kun äiti kuolee peräseinä mennee talosta. Talesätt: När moderna dör förlorar man husets gavelvägg. Det drar kalla vindar genom huset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
mie ihminen itäsuomi
Ruotsi
jag
Suomi
minä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Men används inte längre i ryska Karelen.
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
Pränni paikannimi
Ruotsi
Bränna, Överkalix centralort
Suomi
Bränna
Sanaluokka
erisnimi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lietemaa luonto
Ruotsi
mark som skapas av flodslam, sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
mettäpalo luonto
Ruotsi
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
laskuväylä luonto vesi
Ruotsi
farled i fors
Suomi
laskuväylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joutoväylä.
Alkuperä
Häll, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lietheinen luonto
Ruotsi
näringsrik (av vårflod)
Suomi
ravitseva, rehevä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää