MEÄN SANA
Ruotsi
slåtteräng på fast mark
Suomi
niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Sodankylä
Alkuperä
Kena, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maakivi
Ruotsi
hälleberg
Suomi
maaperäkallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Muokattu
2017-02-19
pantaa
Ruotsi
is som sväller
Suomi
jää joka paisuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Ylitornio, (ylheinen), Enontekiö, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi.; Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Sieppijärvi: pantaa vesi. Kompelusvaara: se pantaa pahoim.
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
landområde mellan två fjäll vid trädgränsen
Suomi
maa-alue kahden vuorten välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Ofta med småbjörksväxtlighet, björkbestånd el ett kalt berg.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
närliggande (strand), strandnära
Suomi
rannanläheinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lähellaisele laskethaa, hauit kun ne rannala ovat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lähenlaine.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
kölddimma, dimma under stark kyla
Suomi
pakkas-sumu, jäätävä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
sänka, däld i dalgång
Suomi
pieni laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
dunkel tid
Suomi
pimeäaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei harvinainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa kaamos.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
stor tuva; tuvig terräng
Suomi
mätäs; mätäikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Inari, Kittilä, Vesisaari, Vesisaari, Rovaniemi, Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Arpela, ylheinen, Enontekiö, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: pounikossa hilla kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa pyörtänö, penkere. Stor tuva i skog el på myr, myraktig terräng, mosstuva, tuvsträng på myr.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Artimo, Liljeblad, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
upphöjning på myr, myrsträng
Suomi
pounu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: pounikoita myöten kuljethaan poikki vuomia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaarto, penkere, pyörtänö id.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
nenäkana
vene
Ruotsi
båtkölspets
Suomi
nenäköli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Främre del på båtköl
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
smörsten
Suomi
maavoikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Blå, hård sten som läggs sommartid i smörbytta för att hålla smöret kallt.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
landsbygd
Suomi
maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
jordgrop
Suomi
maakuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
by i landsbygd
Suomi
kylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
slät malsten
Suomi
jauhokivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Malsten, sten för handkvarn
Alkuperä
Kaarakka, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
centralort, kyrkby
Suomi
kirkonkylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi, Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi: mie lähen käymhän maalikylisä. Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maalikylä kommer från att husen var målade på centralorten. Stad, by med målade hus.Utvecklingen börjar i centrum och går mot ytterkanterna. Fenomenet kan fortfarande noteras i ryska Karelen.
Alkuperä
Hämäläinen, Aejmelaeus, Meriläinen, Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
myrholme
Suomi
suosaari
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Det märkliga med ordet saajo är att det tycks inte ha någon motsvarighet i de finska dialekterna söder om nordfinskan.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
slöfock, latmask
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kompelusvaara, Kemi
Alkuperä
Häll, Tuovinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
slöfock
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
duktig skidåkare, snabbfotad man
Suomi
hyvä hiihtäjä, käteväjalkanen mies
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf kova hiihtäjä tai muuten nopealiikkeinen mies
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
skidåkare
Suomi
hiihtäjä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: joka sai talvela tavalisesti lissää palkkaa puulaakin hihtomiehen hommasta, ei sielä ollu hättää 1401
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
namn på myr
Suomi
Vitun puhaltama aapa
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
brokig, flerfärgad
Suomi
monivå
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kemi, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: papunen pilvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, papunen s. spec färg på djur; endast fi Ylit (Huttunen k 3460, SMSA).
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19