MEÄN SANA
Ruotsi
snor
Suomi
räkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, aika ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
svag sluttning
Suomi
pieni rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-10
loppua
Ruotsi
bli utsliten, tröttna
Suomi
väsyä, uupua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi, Raisinvuono, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi.; Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: saha ku se on tylsä ja loppunu ettei sillä tehe mithän. Kompelusvaara: jo mulla nyt luonto loppu. Parakka: no se on luja ei se ymmärrä loppua (tröijy).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
kviga, fjolårs ko som ej varit dräktig
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Kemi, Jyykeä, Jyykeä, Inari, Alatornio, Ylitornio, ylheinen, Alatornio, Jellivaara.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kantamaton nuorukainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, nuor(u)kainen s 'ungnötdjur'; endast nordfi och sydvästfi; östfi nuori, lähtemä m fl id (Ruoppila 1943:79).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Aejmelaeus, Massa, Itkonen, Rapola, Miettinen, Ke
Muokattu
2013-05-09
nuorukainen
eläin
Ruotsi
ungnöt
Suomi
hieho, nuori lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
förebrå, klandra
Suomi
nuhdella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kuningas nuhellu Italian keisaria.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)ella v. förmana (L Keippi k 3087, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
förebråelse
Suomi
nuhde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi: saa nuhtheita. Rovaniemi: annetin aika nuhtheita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nuh(d)e s. förmaning (L Keippi k 3087, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
plocka (bär)
Suomi
poimia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: hilloja ruethan sitte noukkimhaj.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa poimia västfi, noukkia v. plocka bär, svamp, potatis mm (Kerttu Tuorila k 5851, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
fårterminologi
Suomi
lammassanastoa
Kulttuuri taustaa sanasta
Nookka- pesye; endast i sydvästfi och nordfi, inkl fiT (k 6430, SMSA). Sikka olo-tulosijatyypin kantana om får (Jaakko Sivula k 6425, SMSA). Ordet har ingen given betydelse.
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
vete
Suomi
vehnä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen koko alueela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nisu s. vete; östfi vehnä id (Paunonen 1987:216).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
snöhög
Suomi
lumiläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. nirppi, nirppa, nirppu (nS, nK, Ka, Nöb, nf), snöhög, SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
sy
Suomi
ommella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jukkasjärvi, Arpela.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: paijan mie häyn Eelolle neuloa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neuloa v. sy; östfi ompella id (ALE 431, SMSA).
Alkuperä
Ullatti2.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
näsa
Suomi
nenä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; nesu s. näsa, slang?; endast i fi Alat (J Toivainen k 4691, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen 2010-09-13
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
småfuktig
Suomi
kostea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen, Kompelusvaara.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: neiteät nes saavat olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neiteä v. fuktig, färsk, mjuk (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
äldre kvinna
Suomi
vanha nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ämmi.
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
dö, avlida
Suomi
kuolla, menettää hengensä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: loppunuj juuri sukupuuthoon tuo Kuopan suku. Kompelusvaara: olenki sitä kattonu loppuvaksi (sairasta).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Paavola
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
sista tiden
Suomi
viimiaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
hängläpp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: loppahuuli: huulet lopsala niinku vanhaala konila.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
barnslig vuxen
Suomi
lapsellinen aikuinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: poika lonkki. Kompelusvaara: iso lonkki se tyär.
Kulttuuri taustaa sanasta
Storvuxen person som fortfarande är barnslig till sinnet.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
longota
Ruotsi
flaga, flisa, splinta
Suomi
lohjeta, lohkeilla
Kulttuuri taustaa sanasta
Irrota laattoina tai kulumalla pinnoista, irrota palasia, saada jotakin.
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
plånbok
Suomi
lompakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
sjö- el tjärnliknande utvidgning i vattendrag
Suomi
järvennäkönen paikka joessa, purossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kätkäsuanto.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kaksi lommotta. Kittilä: mie kävil lompolessa kalampyynnössä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen. Sjö- el tjärnliknande utvidgning i bäck el vattendrag. Kans lommol, lompolo, lompola. Vertaa järämä.
Alkuperä
Pannu muistiin Aejmelaeus, Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
mindre skåra, dal
Suomi
pieni laakso, rotko, kuru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Aejmelaeus, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotsi
grop, fördjupning, urtag, skreva, gömma
Suomi
rotko, kuoppa, kuilu; kätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Täräntö.; Vesisaari, Moskojärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari: tunturin loma. Moskojärvi: pisti jäänökset saaren lomhaan. Kompelusvaara: vaaran loma, kiven loma, sormien lomat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pölkky, pönkkä. Informanterna känner ej till ordet, Nattavaara.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Isoniemi
Muokattu
2013-05-08