MEÄN SANA
Ruotsi
mager
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara.; Mukkavaara, Nattavaara
Esimerkki
Mukkavaara: lama hevonen, Nattavaara: lama liha, Nattavaara: lama poro, ei yttään kuuta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lihasta.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
uttröttad, trött, orkeslös, utsliten
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Sodankylä, Sodankylä, Kompelusvaara, lännen sana, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: hevonen on lama.
Kulttuuri taustaa sanasta
Något näringslöst, utarmat, magert.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Liljeblad, Kaarakka
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: ihminen on lamassa. Jellivaara: lama hevonen.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
slå hötoppar med lie
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei s ole niittänyk ku lalvonu vähäsen.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
lalvus
puu
Ruotsi
halvtorkad trädtopp; trädtopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi.
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
hålla på med ngt lättsamt bestyr, vara ej fullt arbetsam
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: työtä karppuaa tehjä.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
torka, bli porös
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
ullskinn med håret kvar
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Täräntö. Samerna hade ullskinnet direkt mot kroppen på insidan av kläder vintertid.
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
pannkaka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
samiska. Lapin sana.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager, liten, ful renkalv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
gran-, tallbark; yttersta del av bark i barrträd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Parakka: ottaa yheksän puun karpua ja keittää. Se on medesiini ruphiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bark från 9 träd kokas, medicin mot vårtor. Västfi, karp(p)u s. bark, riksfinska kaarna (Vahtola 1980:297).
Bark som är torr och som lossnar lätt och faller självt av medan trädet växer (Sieppijärvi).
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Itkonen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
kastrera rentjur med bett
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Man biter av testikelns senor.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
lik; salig avliden
Suomi
ruumis; vainaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2010-02-10
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avliden, salig; oätbar djurkropp, kadaver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemi.; Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Rovaniemi: äijäkallas, kallasvaina. Inari, ylheinen: Iisakki kallas, hevosen kallas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Nedlåtande.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Koskimies, Artimo
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
höra lite, svagt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vielä vähän ääni kaituu.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
svart ren med vit rygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
vit rand på renrygg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renrajdspår i snö, renflockspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
renflockspår i snö, renrajdspår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Enontekiö, ylheinen, Muonio, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Tiesmaa
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
ängssyra, rumex acetosa
Suomi
suolaheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen, suolaheinä, Kätkäsuanto.; Parakka
Esimerkki
Parakka: juomu on yksi kaalisortti. keittävät poromaijossa ja syövät (lappalaiset), kyllä lantalaisekki. Parakka: juomut keitethäm pehmeäksi. sitte maitoa tai piimää seuhran, kylmänä syöhän leivän kansa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hackas och finfördelas och kokas till välling.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
jojk
Suomi
saamelainen laululaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ikivanha saamelainen improvisoitu alkukantaisen yksinkertainen laululaji.
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-04-25
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
stjärt, rumpa
Suomi
takapää, takapuoli
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
Muokattu
2013-04-11
jorristua
lumi
Ruotsi
stelna, frysa till is
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: semmonej joka jorristuu sinne, kylmettyy.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11