Uutisia

vilkin vaate
Ruotsi
näbbsko av garvat läder
Suomi
nahkakenkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, (aika ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-08
tyvipäänmies ihminen
Ruotsi
rotändans man, stark man
Suomi
tyvipäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-07
lalvapäänmies ihminen
Ruotsi
trädtoppsman, svag man
Suomi
latvapäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tyvipäänmies.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-05-07
takatalvi lumi sää
Ruotsi
eftervinter
Suomi
takatalvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Tulee silloin kun vilja on jo oraalla. Ylh.
Alkuperä
Jukka Korva. Källa Kaarakka.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-04
kutoa väävistoolila
Ruotsi
väva i vävstol
Suomi
kutoa kangaspuilla
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-02
tuhkalumi lumi
Ruotsi
asksnö
Suomi
tuhkalumi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruotkomaa
Esimerkki
Roland Jatko: Paljon tuhkalunta, syöpi jo ylös hangen | Mycket asksnö, äter redan upp skaren.
Kulttuuri taustaa sanasta
Man strödde aska från spisen på trädgårdens snö. Då smälte snön fortare och askan blev till näring i trädgårdens åkerland. Förekommer fortfarande i viss mån där det finns vedeldade bastun och spis.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-04-30
hiiskhaus ilmaus
Ruotsi
knystning
Suomi
hiiskahdus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ettei hiiren hiiskhausta kellekhään. Muuta ko mene ja 3729
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen, Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-29
vaivata
Ruotsi
oroa, besvära
Suomi
vaivata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Älä vaivaa häntä. Kyllä hällä on jo tarpheeksi vaivoja.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-04-27
knakertaa eläin
Ruotsi
gnaga
Suomi
kalvaa, jäytää, jyrsiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Hiiri knakertaa puuta eli juustoa. Usseimiten soon elläimet jokka knakertavat.
Alkuperä
B Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-27
pahkamalja kotitalous
Ruotsi
vrilbunke, bunke av vril
Suomi
puumalja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
Tuhkamelta paikannimi
Ruotsi
Tuhkamelta
Suomi
Tuhkamelta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Tällä nimellä kutsuttiin Kittilän pitäjässä eräitä Kittilän kylässä, ala-Kittilässä, Marjalan talon kohdalla aidan takana olevaa tuhka-hiekka-aukiota; lieneekö sitten paikannimi, Tuhkamelta, vai yleisnimi, tuhkamelta? Vertaa tuhkamella.
Alkuperä
Källa: Artimo. Nedtecknare Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
tuhkakruuti lainasana metsästys
Ruotsi
sämre krut
Suomi
kehno ruuti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
tantistua keho
Ruotsi
stelna
Suomi
jäykistyä, kangistua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Vittanki, Kompelusvaara, Kittilä, Kittilä
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-24
luukyrpä eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
björn; benkuk (omskrivn)
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-23
saikata ihminen
Ruotsi
snubbla, fumla, vimsa, leva om, klanta sig etc
Suomi
sählätä, olla kahden vaiheilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-18
tuohikota rakennus etnisyys metsästys
Ruotsi
näverkåta, lavvu med näver som väggar
Suomi
tuohikota, laavu, lapinkota
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Tuohikotia on vieläki Mustajärvessä, sannoo Väinö Jatko.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lavvu
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-04-15
tuohi kalastus puu
Ruotsi
björknäver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jukkasjärvi: Kopat olheet tuohesta ja kivet siinä (i nät, fiske).
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-15
huunpurema sairaus näkymätön maailma
Ruotsi
andeväsens bett
Suomi
huunpurema
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
uu näkymätön maailma
Ruotsi
andeväsen
Suomi
henki, olento
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Muita sanoja: huu, uunpurema
Alkuperä
Artimo. Nedtecknat Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
näkijä näkymätön maailma
Ruotsi
synsk person
Suomi
näkijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Man blev synsk om man tvättade ögon i vatten som använts för liktvätt, eller torka sig i ansiktet med liklakan. Tarkempia tietoja CD:ssä.
Alkuperä
Paavola, Artimo, Miettinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
löysihamphaat lainasana ihminen keho
Ruotsi
löständer
Suomi
hammasproteesi
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi. Tornionlaakso.
Esimerkki
Vanheemilla oli aiemin löysihamphaat vesiklasissa sängynpöyvälä. Vähän ilkeältä tuntui lapsile.
Alkuperä
Lars Lampinen 2005-12-10. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
kullinpesä slangi nainen keho
Ruotsi
fittas; sköte
Suomi
vittu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Ordagrannt kukbo.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-13
haltia satu näkymätön maailma etnisyys
Ruotsi
naturväktare, röda väsen med samekläder, kort
Suomi
luonnonvartija, pieni kummitus punaisessa saamepuvussa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Nattavaara.
Esimerkki
Meän kieltä 1986: niin siihen jäävät haltiat. Niin sano entinen Sumppu Saara mulle.
Kulttuuri taustaa sanasta
3 dm lång, en gammal man i ansiktet, bar tofsmössa, var i samekläder, hade kall hand. Underjordiska små män, ca 1 m, fanns t ex i skogen. Röda kläder. Kan bo under ladugårdar och kan bli mycket arga om kon råkar urinera på deras köksbord. Renskötaren Sannan Jussa från Narken var född i en lavvo, sametält mitt i skogen under 1800-talet. Han var nästan ett med naturen. Han hade sett dem på midsommarnatten. Vackra ungdomar. Han pratade med dem och frågade om renar. De berättade var renarna fanns och frågade vart stigen bär. Jussa gav råd. Och fann dagen därpå renarna där som lovats. De är mycket snälla, vackra och trevliga, sa Jussa. Om man uppför sig väl med naturen. Naturens väktare. Man skall följa naturlagarna som väktarna bestämmer, t ex att aldrig sova på en stig, eller göra en eld. Inte göra sina behov där väktarna har sin bostad under t ex en gran. Ursprunget till Jenny Lindströms vykort av tomten. Haltia är originalet tomte. Min dotter hävdar som barn att äkta tomtar har ingen navel. Haltia motsvaras i svensk kultur av: Småfolk är små, ofta människoliknande väsen i sagor och folktro. Exempel är tomtar, dvärgar, di sma undar jordi (Astrid Lindgren), leprechauner, vättar, pysslingar och annat oknytt. Källa Wikipedia.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Pekka Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-12
plittoa ihminen
Ruotsi
skära, hugga försiktigt flera gånger
Suomi
lyödä, hakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lehtisirpilä se plitothan.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-12