Uutisia

kapale puu
Ruotsi
kubbe, kapad okluven bit av stock
Suomi
pölkky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara, Täräntö, Nilivaara, Kompelusvaara: Sielä kapaleläjän syrjässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kun halkoo kapalheen net on halot. Ja kun halkoo halon net on pirstat. Halot panhuun ja pirstat peshään.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-28
Piltto, Matinlehto paikannimi
Ruotsi
Piltto, Matinlehto
Suomi
Matinlehto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Piltonpaikka met sanoima Matinlehosta. Yks torppa Pempelijärven ja Sammelin välilä. Tyhjä talo kymmeniä vuosia. Iiskon Britti tuli Pilton paikasta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-27
kapalelae puu
Ruotsi
vedstapel av okluven ved
Suomi
pino
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö: Kapalelatheeksi käskethään.
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-27
kutua kala
Ruotsi
leka (fisk)
Suomi
kutea
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi, Parakka: Karipaikoissa se kuttuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
om fisk
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-26
kutoa kala itäsuomi
Ruotsi
leka (fisk)
Suomi
kutea
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord om fisk. Katto kutua.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-06-26
knäppäri lainasana kotitalous
Ruotsi
klädnypa, tvättklämma
Suomi
pyykkipoika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-26
känkkyrä ihminen
Ruotsi
krokig, böjd; besvärlig, envis, omedgörlig
Suomi
myöntämätön, jyrkkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi.
Esimerkki
Kainulasjärvessä : Känkkyrä mies. Halkokoijuki saattaa olla känkkyrä, olletekki lämpimän kesän aikana.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-23
saivo satu etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
helig dubbelbottnad sjö
Suomi
pyhä tuplapohjanen järvi, saivo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
En helig sjö, dubbelbottnad sjö. Ibland hittar man gamla offerplatser i närhet av sjöar med detta namn. Exempelvis sjön med namnet Saivo sydväst om Vasaratunturi (Dundret). När man inte fick fisk kunde man säga att sjön, ån är sannolikt dubbelbottnad och att fisken gömt sig i mellanrummet. I Kainulasjärvi trodde man att det fanns dubbelbottnade åar, åtminstone delvis.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-22
pitkänen luonto uskonto länsisuomi satu ilmaus
Ruotsi
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Vesisaari, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s oli pitkäsenilmala sanonu että jo taas jauhaa ylitalonfaari kryyniä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pitkänen s 'åskväder' (Paunonen 1987:219). Ordet har sannolikt spridits med kristendomen. Bibeln 1776 används fortfarande av laestadianer: Matt. 28: ".. istui sen päälle. 3. Ja hän oli nähdä niinkuin pitkäisen tuli ja hänen vaatteensa olivat valkiat niinkuin lumi." Ja Matt. 24:"27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus." Birger Winsa: I Kainulasjärvi sa min mamma att man skulle stänga fönster och dörrar när det mullrar. Dragvinden kunde dra blixtar in i huset. Hon sa även att man inte skulle sitta nära ett eluttag. Kulblixten följer elkabel och far ut via eluttaget. En i Järvi dog på det sättet. Min mor såg som barn en kulblixt riva ner elkabeln i Mäkihemmet. Ingen dog. Henrik Micael Kuhmunen: Min mor sa alltid till oss att släcka elden i kåtan när det var åska. Det var farligt..
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Tuovinen, Artimo, Aimo Palovaara.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
seisoa ruoka kotitalous
Ruotsi
jäsa
Suomi
nousta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mamma sanoi ette leipä(taikina) piti seisoa vähän aikaa pellin päälä. Leipä oli sekä paistettu ette leipätaikina pellilä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
pelli, klasipelli lainasana rakennus
Ruotsi
glasskiva, -ruta
Suomi
lasikuitu, -ruutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Pappa puhui pellistä ja klasipellistä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
pelli lainasana kotitalous
Ruotsi
bakplåt
Suomi
uunipelti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Leiväntaikina piti seisoa vähän aikaa pellilä ennen kun panthiin peshään.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
jitarri lainasana uskonto musiikki
Ruotsi
gitarr
Suomi
kitara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
HE Ylivainio: ”Hiivatin rautalanka mysiikki ” sa en religiös man om gitarren.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-19
kalve luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
skugga, gömsle, undangömd plats
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Jellivaaransuomi: kalvet.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
kainulainen ihminen satu näkymätön maailma etnisyys
Ruotsi
enspråkig person boende i Kalixbygden som talar svenska/överkalixmål, kalixbonska
Suomi
kainulainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Winsa, Jierijärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kainulainen karppisääri, Meän kieltä 1986: Kainulainen karppisääri, torniolainen toisenlainen. Vilkuna har samma belägg från Nordösterbotten: Kainulainen karppisääri, venäläinen verikirves. Vilkuna belägg från Kolari: Pitkä kun kainulainen. Alma Juntti-Winsa Jierijärvi: Kainulainen soikka naama. Kustaa Vilkuna har ett belägg från Matarenki: Kainulainen kaitanaama, kaljapuuron purskuttaja. Vesivellin velskuttaja. Kaitanaama benämningen finns även i västra Finland om folket i Österbotten. Österbottningar kallades för kainulaisia ännu 1734, enligt Vilkuna. Tornionlaakso: Piru ymmärsi kaikki kielet mutta ku se tuli Kainhuusheen se sano: Tätä kieltä ymmärä pirukhaan. Meän kieltä 1986: Ei kyllä net puhuit sammaa mutta nuot Kaihnuulaiset net vähäsen sitä heän punskaansa 3924 ,
Kulttuuri taustaa sanasta
Enspråkig person i Kalix älvdal, söder om byn Hoppet, i Överaklix och Kalix kommuner, talar överkalix mål, kalixmål. Bara ett belägg på att man sa kainulainen kaitanaama. I Savolax finns några belägg på: Kainulainen kaitanaama syöpi vellinki leivättä (SMS murrearkisto). Kainulainen karppisääri var allmänt förekommande i västra Tornedalen.
Alkuperä
Alma Juntti (född Winsa), Jierijärvi, I. Tuovinen, Airila. Kustaa Vilkuna: Kainuu - Kvenland. Nertecknat av Pekka Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
kainulainen etnisyys
Ruotsi
kvän
Suomi
kveeni
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
En del kväner i Nordnorge menar att deras självbeteckning är kainulainen. De kallar sitt språk för kainun kieli.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
inlaaka lainasana
Ruotsi
inlaga
Suomi
liite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-14
mora ruoka poronhoito kasvi
Ruotsi
del av renlav som ren inte äter
Suomi
jäkälän osa mitä poro ei syö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-11
ajeerata lainasana länsisuomi
Ruotsi
agera, mygla, söla
Suomi
aikailla, juonitella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ajeerata v 'trampa, gå rastlöst; ställa till besvär mm' (SMS k 105).
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies, 2006, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
tynkki, tunkki lainasana
Ruotsi
dunk
Suomi
kanisteri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
jmf tynkki
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo. Pannu muistiin Lars Lampinen, Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
dumkrafti lainasana
Ruotsi
domkraft
Suomi
tunkki
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-07
jieskata
Ruotsi
gnida, gnugga, hugga upprepat
Suomi
jyrsiä, hakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki. Nedtecknat Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
utukuva satu
Ruotsi
drömbild, fantasibild
Suomi
haavekuva, mielikuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa: Mie en ole kuullu muuala kun Mäen Hermannin runossa: Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää. Pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä, ja kaikki on jättävä. Net ei ole kun utukuvia toelisuuven rinnala.
Alkuperä
Paloheimo. Nedtecknat: Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-05
tingata lainasana ihminen
Ruotsi
pruta
Suomi
tinkiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Betydelse pruta: Ylitornio, Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli hyvä tinkaamhaan hintaa.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-04