Uutisia

Nilakka, Niilakka jellivaaransuomi nimi lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Niilák (samiskt namn)
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Förfinskning av samiska namnet Niilák. Även i naturnamnet Nilakkajärvi.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Nikkuli lempinimi/haukkumanimi nimi jellivaaransuomi
Ruotsi
Nikolaus, Nikolai
Suomi
Nikolai
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Nikka nimi lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Niklas, Nikolaus
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Maunu nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Magnus
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare- och Kiruna kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Även namnet på en by i nordöstra Kiruna kommun.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Matti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Mattias
Suomi
Matti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Allmänt i finnbygderna
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Markitta nimi lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Margit, Margareta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Även namnet på en by i östra delen av kommunen.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Liina nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Lina
Suomi
Liina
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Allmänt i finnbygderna
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Laura nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Laura
Suomi
Laura
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Lassi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Lars, Lasse
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Knöösi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Knös, efternamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Knöösinoja, naturnamn
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Knyypi nimi lempinimi/haukkumanimi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun, sydöstra delen
Kulttuuri taustaa sanasta
Även ett naturnamn i bygden.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Kleementti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Klemens, Clemens
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun, Skaulo
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Kirsti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Kerstin
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun, Tornedalen
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Kaatti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Kaja
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
Hintsa nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
möjligen namnet Henrik
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Hintsajärvi
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-17
> lisää
kleini lainasana keho
Ruotsi
klen, svagbyggd
Suomi
heikko
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Ylitornio, Lohijärvi, ylheinen, Kainulasjärvi, Lohijärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Ei tuo ulku kestä, se on kleini.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-15
> lisää
hautajaiset hautajaiset lääke näkymätön maailma
Ruotsi
begravning
Suomi
hautajaiset
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
Eeva Tuoremaa i Karesuando berättar att när man skulle klä på den döde så kunde man lägga handen på den döde och säga: ”Älä pillaa kättäni, anna mulle lääkekäsi!”. På svenska ungefär: ”Förstör inte min hand, ge den läkekraft!”. Då kunde man få läkande krafter till sina händer och massera bort allehanda besvär.
Alkuperä
Kyyttikirja av Inga-Britt Uusitalo, Nedtecknat Lars Lampinen, Anton Raukola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-14
> lisää
västäräkki sää sananlasku loru lintu
Ruotsi
sädesärla
Suomi
västäräkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Elof Nordmark: Västäräkki vääräsääri toi kesän tullessaan ja vei kesän mennessään.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-13
> lisää
raskia länsisuomi
Ruotsi
nännas, ha mage att göra ngt
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: En raski antaa sitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, raskia v \'nännas\'; främst västfinskt; östfi raatsia id (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-13
> lisää
raiska eläin itäsuomi
Ruotsi
rovdjur, -fågel, asätare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Torrivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-12
> lisää
haaskata länsisuomi
Ruotsi
slarva bort, kasta bort, skövla, slösa
Suomi
tuhlata
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo1, Vettasjärvi: Ne on haaskanheet kirjat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, haaskata v 'slösa, förslösa' (SMS k 1172). Stfri. tuhlata
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies, 2006,. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-12
> lisää
palsa lainasana-saame luonto
Ruotsi
svalltuva, tjäl-
Suomi
kohvajää, -mätäs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, Vittanki, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Tuva som tjälen lyfter.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-01
> lisää
tärvätä ittesä, ittensä
Ruotsi
skada sig själv
Suomi
loukata itsensä
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-29
> lisää
Kainulasjärvi paikannimi satu näkymätön maailma
Ruotsi
by i Tärendö församling
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Alla naturnamn i Kainulasjärvi finns på denna digitala karta. https://ma-paikannimet.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=8db37b4b36c6492cb9778128ceb77989&fbclid=IwAR3dXw-eH7tvIp4cdpMQJTkTyUW929WK-0YIU_geTwHjsfjhu1sFjpsa9pw
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt den folkliga traditionen var den förste bosättaren en kvinna från Kainus (Överkalix, Landsjärv eller trakterna därikring), som bosatte sig vid stranden Salmijärvi. Markitta, hette hon. En same lär också ha tidigt bosatt sig på den högsta höjden vid Salmijärvi, Paloraukka. Han påstås ha gömt undan en silverskatt som möjligen misstänks ligga under byns största tall, bredvid hans bosättninng. Tallen står där fortfarande, ca 3 meter i omkrets, men silverskatten är ej återfunnen. Sannolikt en aaarearkku. Kainulasjärvi är kainulaisen järvi. Det finns massor av inspelningar av bybornas meänkieli. Ända från 1960-talet till 1987. Birger Winsa har intervjuat under 1980-talet ett tiotal bybor. Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen. Byn kallades ibland för Lilla Paris av kompelusvaarabor. Och folket kallades för tonttulaiset för att de använde den milda svordomen tontta. Voi tontta kyllä. Hjalmar Gramner berättar att byn hade 14 hus ca 1900 när han var 20 år gammal. Han var född 1879.
Alkuperä
J Josefsson, Markitta, om den första kvinnan.. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2024-03-25
> lisää