Uutisia

plumma lainasana slangi nainen keho
Ruotsi
sköte, mutta
Suomi
näppy, vittu, pillu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Khaan se mikhään plumma ole, vain blumma. Se on plumma. Mikä fiini plumma
Kulttuuri taustaa sanasta
Allmänt bland ungdomar under 1970-talet. Mjukare ord än pillu och vittu. Lånord från svenska blomma?
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-10-09
pillu nainen lempinimi/haukkumanimi keho
Ruotsi
fitta (nedl)
Suomi
vittu, pillu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Rovaniemi, Kemi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Mätäspillu, omena-, taka-, etu-, imu-, lahvupillu, oravapillu. Vertaa plumma, vittu.
Alkuperä
Tiesmaa, Artimo, Kaarakka, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-10-09
pikkulilli keho loru
Ruotsi
lillfinger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Leikilisesti/ lekfullt. Hiiri kuolkhoon. Papin parta palakhoon. Lukkarin kellot soikhoon. Ja Annan sormi parantukhoon. Niin sanothiin, noijuthiin jos lapsi (esim Anna) oli litistänny sormen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, IB Uusitalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-10-01
hokara ihminen
Ruotsi
glömsk
Suomi
huonomuistinen
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. huonomuistinen
Alkuperä
Matti Junes. Född i finska Tornedalen. Nedt Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-27
Pärkämä kieli satu paikannimi etnisyys
Ruotsi
naturnamn i Kalixälv, forsnacke, -hals,
Suomi
Pärkämä.
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Junosuanossa on kans Pärkämäkoski. Piian ei muaala? Merkitys piian koskenkaula, -niska. Laina eteläsuomen murtheishiin viron kielestä pärk seppel. Viron kielen etymologia: pärg : pärja : pärga 'rõngakujuline v ovaalne lille-, oksa- vm põimik; rõnga- v ringikujuline moodustis; peaehe' Tüve vasted võivad olla saami bárgidit 'palmikut punuda', bárggaldat 'palmik, punutud pael', ersa pargo 'korv', mokša parga 'tohust torbik' ning võib-olla ka karjala (puna)päre 'peakaunistus'. Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel v peapael' ja baltisaksa Pärg, Perg, Pärk 'eesti tüdrukute peaehe'. Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Vuopios mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Vuopio, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordets ursprung och betydelse är okänt. Möjligen estniskt lån till finskan. Vuopio och Kaihnuunranta på andra sidan. Stor vik uppåt. Selet avsmalnar innan forsarna. Mestoslinkkaforsarna nedanför Pärkämä. Kallas för Pärkämäkosket och länge ner Linkankosket. I Kainulasjärvi berättas att det fanns på äldre tid en fiskekoja vid stranden av Pärkämä, i själva viken. Mäkigubben, Mäen Äijä lär ha använt den under sina fisketurer till älven. Estniskan har lånat ordet pärkä till sydfinska dialekter, pärkä i betydelsen krans, seppel på finska. Finskans äldsta ord för hals är seppel. Kaula kom senare som ett lånord. Seppel fick betydelsen krans., Jag tror Pärkämä betyder forshals, eller mer modernt forsnacke. Mestossuanto avsmalnar i Pärkämä och strömmen ökar. Farlig forshals. Estnisk etymologi: Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel' Vi har flera ord som bara finns i Tornedalen/nordfinskan och i södra Finland. T ex säserä rank om båt finns bara här och i Tavastland. Och ordet kana trekanten, spetsen i båtför fanns förr om åren bara i Tornedalen och vid Ladogas strand. De första nybyggarna kom med båt. Kana båtför är okänt idag, tror jag? Eller? Men helt allmänt under 1930-talet. Pärkämä kan kanske inkluderas till denna skara. Bästa förklaringen. Finska forskare har inte hittat något bättre. Ett förslag är svenska lånet bärga. Men ordet bärga förekommer inte ens i tornedalssvenskan. Och inga pärja-namn finns. Båtlänning/Valkamaa i Pärkämä finns. Men man drog upp båten. Vettää venheet maale. Ingen bärgar båten upp på land. Inte ens på ren svenska.
Alkuperä
Albin Oja, Kainulasjärvi, Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-26
selitys ihminen
Ruotsi
berättelse
Suomi
juttu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-09-23
nuska lainasana-saame
Ruotsi
hörn, bordshörn; ytte/inre hörn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Inari, Vesisaari, Raisinvuono, Jyykeä, Kemi, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Ullatti, Täräntö, Enontekiö, Sieppijärvi, Arpela, Ylitornio
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Inari, Vesisaari, Raisinvuono, Jyykeä, Kemi, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Ullatti, Täräntö, Täräntö, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, Arpela, Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Tiesmaa, Aejmelaeus, Itkonen, Miettinen, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-22
präntätä lainasana slangi
Ruotsi
inprägla (lärdom)
Suomi
oppia
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Jos sie vain pränttäät päähän tuon kirjan niin saat hyvät petyynkit opettajalta.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-22
Ekorrbäcken paikannimi
Ruotsi
Ekorrbäcken
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Plats: Se karta på denna webbsida med naturnamn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför Oravajoki som lär finnas vid Ekorrbäcken.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-09-16
hämhäkki satu hyönteinen sananlasku
Ruotsi
spindel
Suomi
hämähäkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi: Hämhäkki lanka.
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ko pellot olit tassaintunheet päile ja angerias (angervo) oli tullu kukile ja hämhääkki kutonu verkkonsa heinhään Jänkkäniithyin alethiin 1150
Kulttuuri taustaa sanasta
Kolari: Ja nehä̀n sanoit että ei olèp pouasta taikaa kun ei olè hämhääkiv verkkoa heinässä. Täräntö: Hämhäkim pesä̀stä taijothaan: ku hämhäkki vettää heinällalvan kiini ja siinä om pojàt, sillon on heinä täysi, valmis. Elsi Kurki: Miehän en tapa vieläkhään hämhäkkiä, ko ämmi sanoi että lehmä kuolee jos hämpin tappaa. Laitan sen vain ulos. Tuula Mutanen: Meiläkin äiti sanoi, että tietää huonoa onnea, jos hämähäkin tappaa. Vasta nykyisin olen tappanut, mutta tullee huono olo. Eikö ole jännää, että vuosikymmenien vaikutus. Jukka Lääkkölä: Antakaa hämhäkkien elää ja olla rauhassa. Vanha viisaus, jos talossa on hometta, ei ole hämhäkkejä. Olen tämän todennut todeksi. Ei hämhäkit ole vaarallisia, antakaa niiden olla ja elää rauhassa.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Nikupeteri, Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-11
niku eläin keho
Ruotsi
håravfall, hår som lossnar från pälsen
Suomi
poistumassa karva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Barbro Nygård: Niku on vanhaassa siepakassa missä on reikä.
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. karva lähtee itsestään
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen. 2009-01-19 Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-09
niku poronhoito keho
Ruotsi
hårfall; mögel, röta som lossar hår från skinn
Suomi
karva poistumassa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kemijärvi, Sodankylä, Kittilä
Esimerkki
Inari Inari, (ylheinen), Kemijärvi, Sodankylä, Kittilä: Ettei niku tule nahkhaan. Rovaniemi: Pian niihin tulleee niku. Rovaniemi: Hurtila oon niku.
Alkuperä
Matti Junes född i finska Tornedalen, Anthoni, Tiesmaa, Massa, Artimo, Itkonen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-09
pyrevä
Ruotsi
snabb, kvick
Suomi
nopea, kätevä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: Pyrevä poika.
Alkuperä
I. Tuovinen, Eija Metsävainio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-31
kurista keho
Ruotsi
kurra (mage)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Vatta kuristaa eli kurisee.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-30
kaste sää sananlasku
Ruotsi
dagg
Suomi
kaste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Elokuu on se aika kun kaste ei kalvetta jätä. Den tid när daggen inte lämnar skuggan.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-28
kaste ruoka
Ruotsi
vätska
Suomi
kaste
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Kastetta se tarttee kuiva kurkku.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-28
fatastaa lainasana
Ruotsi
fattas, saknas, brist på ngt
Suomi
puuttua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Jeesus katto sitä rakhauella ja sano: Yks sinulta fatastaa, mene ja myy kaikki mitä... Parakka: Jo fatastaa muisto vanhaala miehelä
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hatastaa, vatastaa piian enemän iänpuolela.
Alkuperä
I. Tuovinen. Muistiin: Pekka Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-23
huopata vene
Ruotsi
ro båt baklänges, hovra
Suomi
huopata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Soppero, Jukkasjärvi
Alkuperä
Henning Johansson, Bengt Johansson Kyrö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-22
taamia lainasana poronhoito
Ruotsi
tämja
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Taamia poroja.
Alkuperä
Asta Heikkilä. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-21
jylhä luonto
Ruotsi
mäktig, vidsträckt, omfattande, storslagen
Suomi
laaja, valtava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi: Jylhiä liikkumattomia korpimaita.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-21
Laurin päivä, Lauri näkymätön maailma sää
Ruotsi
tionde augusti, Larsdagen
Suomi
Laurinpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kittilä: Laurista Reekinam päivähän kaks viikkoa (syksy). Kainulasjärvi: Laurista jo repo koiven koihùu heittää (tullee ruskeaks). 10 elokuu=Laurinpäivä: Lauri lehtiin kussee, Lintu lenthoon, kala karhiin, mies kenkhään ja tuohus näkyviin. Muu: Pääskyset Laurina lauhmaan ja Perttulina pois.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-10
myse lainasana rakennus
Ruotsi
museum
Suomi
museo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Niitä näytethän mysessä.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-08-08
lehmä eläin kotitalous loru
Ruotsi
ko
Suomi
lehmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Ramsu: Niukun maasta, niukun veestä mutta levitellen lehmää lypsän.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-07-29
muotka luonto lainasana-saame
Ruotsi
näs, landtunga mellan vatten
Suomi
niemi, maakieli järvien välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Enontekiö, (ylheinen), Vittanki, Kompelusvaara, 3-400 meters näs, Jukkasjärvi Jukkasjärvi: Maapaikka kahen veen välissä. Saamelainen laina.
Alkuperä
Itkonen, Airila, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-07-22