Uutisia

povvata ihminen
Ruotsi
spå, förespå
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Torniolaakso
Esimerkki
Iänpuolea Tornionväylää useasti poovata.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-05
hakko lainasana luonto puu
Ruotsi
avverkningsområde, hygge
Suomi
hakko, -alue, savotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: hakko.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-03
kernhasti, kernaasti lainasana
Ruotsi
gärna
Suomi
mielellään
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kemi, Tornionlaakso
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-03
hospitaali lainasana
Ruotsi
sjukhus
Suomi
sairaala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Engelskans hospital
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-01
Noan Selma paikannimi
Ruotsi
Novaja Semlja
Suomi
Novaja Semlja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet . De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa. Därav några fraser om kylan och mörkret. Se Pissperi.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-01
Pispärki, Pisspäri, Pissbärji lainasana paikannimi
Ruotsi
Spetsbergen
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakso, osittain
Esimerkki
"Pimeä ko Pispärkissä". Sanothiin ennen. Vieläki kuulee Tornionlaaksossa: "kylmä ko pissbergissä!
Kulttuuri taustaa sanasta
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet. De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa.
Alkuperä
I Tuovinen, Viktor Brönnström. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-01
valkeapää sää
Ruotsi
hård vind, vita vågtoppar (på vatten)
Suomi
kova tuuli järvellä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Järvi oli valkeapäissä
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-31
ukkosenkurento eläin
Ruotsi
trollslända
Suomi
sudenkorento
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Ukkosenkurentoja ei enä näe koskhan. Ja entiset sääskikaverit, joka paikassa olevassa, oon kansa kaonhet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Iso lentäva kiiski. Met kutuima trollsländaa helikopteriks.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2023-12-31
kurento ihminen eläin
Ruotsi
kropp (människa, djur, insekt).
Suomi
keho
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Pappa osti koko poron kurenon.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2023-12-31
suituttaa ihminen
Ruotsi
stänka, skvätta
Suomi
suihkuttaa, ruiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kun tryykäthiin lakanoita ja paitoja pruukathiin suituttaa vettä ettei tullu liian kuumaks ja paremin sai vaatheen sileäks.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-12-30
loisata slangi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
kissa, urinera, pissa
Suomi
kusta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Koira loisasi runkhaan. Piian vain minun kylässä loisathaan, siis slangia kusethaan. Koira loisaa ja kyllä päistyny mieski loisaa. Ja kun näin vasta lumirungassa talon laijala koiran kusta niin se oli alentava ajatus kusemisesta. Loisathaan väährään paikhoin ja kusthaan moraalisesti oikeissa paikoissa. Loisata on haukkumasana kusemisele.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27
Alakainus paikannimi
Ruotsi
Nederkalix
Suomi
Kalix, Alakainuu
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Pappa sano Alakainhuussa, ja met nuoremat sanoima Kainhuussa ja Ylikainhuussa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27
sauna joulu sauna rakennus
Ruotsi
bastu
Suomi
sauna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
I svenska Tornedalen bastar man ofta på julaftons morgon, eller eftermiddag. I Finland på Tapanidagen den 26 december.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27
hötö lumi
Ruotsi
torr snö
Suomi
kuiva, keveä lumi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ilmava vaahto, kuiva lumi. Vertaa höttö
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Nedtecknare: Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27
höttö lumi
Ruotsi
torr, luftig nysnö
Suomi
pehmeää, kuivaa, kevyttä lunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Tornionlaakso
Esimerkki
Muonio: hötö lumi. Kans.
Alkuperä
Muonion sanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-12-27
suu ilmaus keho
Ruotsi
mun
Suomi
suu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
RovaniemiKemi, Vesisaari, Rovaniemi, Kuolajärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Kemi, Kittilä, Kittilä, Kittilä-
Esimerkki
Kittilä: Suu, syämen tulkki. Kittilä: Suu kuin seittemäl leivän uuni.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa läävä, leipävittu, naama, kita, möly, turpa
Alkuperä
Liljeblad, Kaarakka, Artimo, Hämäläinen, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-26
lumi lumi
Ruotsi
snöflinga
Suomi
lumihiutale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Rovaniemi: Lumia sielä vain lentelee.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-26
lumi lumi näkymätön maailma sananlasku
Ruotsi
snö
Suomi
lumi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Parakka
Esimerkki
Kittilä: Jos kivi lakeans näyttää, ei pysy lumi (ensi lumen jälkheen). Parakka: Pihlajammarjat ja kaarnheet tietäväk kovvaa lumitalve. IB Uusitalo: Yks kolmas osa ennen joulua” niin paljon lunta meile pittää tulla, vanhoitten mitoitten jälkhiin. - ”en tredjedel innan jul” så mycket snö lär vi få enligt gamla mått., Rovaniemi, Sodankylä, Kemi, Sieppijärvi, Arpela, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi, Kittilä: Jos ensimäiset lumet hiinisti sattaa ja tyvenestä, se om pohjalumi, se pyssyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
K Svala: Jos kattoo kuinka pitkäks pilli on kasvanu niin se näyttä ette tullee paljon lunta. Ja ei pihlaja kahta taakkaa kanna. Se tarkottaa sitä ettei tule huue puihin jos on paljon marjoja.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-26
rohki
Ruotsi
verkligen
Suomi
todella
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Jukka Mäkelä. Pannu muistiin Jukka Mäkelä
Muokattu
2023-12-24
juomu ruoka kasvi
Ruotsi
ängssyra, rumex acetosa
Suomi
niittysuolaheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Storbladig ljus växt som kokas med mjölk stfi, niittysuolaheinä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-23
sää luonto
Ruotsi
väder
Suomi
sää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Ruutti, Soutujärvi-Skaulo, Nattavaara
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo: ei sää estäny Nattavaara, sää ja ilma
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-12-18
ilma luonto
Ruotsi
luft
Suomi
ilma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Parakka
Esimerkki
pummissaki on siula joka ilmassa heiluu.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-18
ilta luonto itäsuomi
Ruotsi
kväll
Suomi
ilta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Vesisaari, Jyykeä, Arpela, Parakka
Esimerkki
Parakka: ja seulavaiset (on) illala justhiin samassa paikkassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
I. Tuovinen, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-18
Pränni paikannimi
Ruotsi
Bränna
Suomi
Pränni
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Lokalt, paikalista.
Esimerkki
Pränni on Brännan suomenkielinen nimi. Ylikaihnuun kunnassa.
Alkuperä
Pellijeff. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-12-12