Enontekiö Enontekiö: Kullimunhainen poikki purhaan ja naskathaan ja puserrethaan kouralla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Elof Nordmark, Narken: Jag har sett i min barndom när dom tugga sönder kulorna. Jag kommer ihåg när en gubbe reste sig från renen och sa åt sin kompis" pure sie mulla on niin huonot hamphaat" Att tugga kulorna var väldigt vanligt.
Alkuperä
I. Tuovinen, Elof Nordmark.
Pannu muistiin Birger Winsa
Jyykeä Jyykeä, Raisinvuono, Jyykeä, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Sieppiärvi, Erkheikki, Jukkasjärvi: Kun kissa peniköitti navethan. Kompelusvaara: Käypi vain navetalla ei se vielä lypsämässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli tavalista ette talon emäntä joka kerta kun jätti lehmät ja pani oven kiini teki käsilä symboolisen ristin oven seinäle ja sanoi: Jesus siunatkhoon, ja varjelkhoon! Berta Winsa Kainulasjärvessä teki sen joka ilta jälkhiin lypsyn. Met lapset piimä sen kummalisena.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Miettinen, Rapola, Mattila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Turistsida skapad i finska Lappland har en ordlista på nordfinska ord. https://www.tunturisusi.com/lappi/
Esimerkki
Turistsidor i finska Lappland har en tydlig åsikt om betydelsen av lantalainen: "lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen." Samernas omtyckta ÖKNAMN, i synnerhet om svenskar och finnar - fastboende icke same. Men alla lantalaIset känner inte igen den negativa betydelsen. I en del byar kan ordets negativa mening ha neutraliserats och försvunnit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa för ordet: Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Enligt Ante Aikio ett samiskt pejorativt lånord. Lanta ‘Finland (as opposed to Lapland; pejorative)’ [EXP]
< PS *l*nt( (S–K; YSS 567), cf. SaaS laedtie ‘farmer, person with a fixed
residence’, SaaL ládde ‘Swede’, SaaN láddi, SaaI läddi ‘Finland (as opposed
to Lapland)’. The Saami word derives from Scandinavian, cf. Old Norse land
‘land’ < *landa-