Uutisia

raiska eläin itäsuomi
Ruotsi
rovdjur, -fågel, asätare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Torrivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-12
haaskata länsisuomi
Ruotsi
slarva bort, kasta bort, skövla, slösa
Suomi
tuhlata
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo1, Vettasjärvi: Ne on haaskanheet kirjat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, haaskata v 'slösa, förslösa' (SMS k 1172). Stfri. tuhlata
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies, 2006,. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-12
palsa lainasana-saame luonto
Ruotsi
svalltuva, tjäl-
Suomi
kohvajää, -mätäs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, Vittanki, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Tuva som tjälen lyfter.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-01
tärvätä ittesä, ittensä
Ruotsi
skada sig själv
Suomi
loukata itsensä
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-29
Kainulasjärvi paikannimi satu näkymätön maailma
Ruotsi
by i Tärendö församling
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Alla naturnamn i Kainulasjärvi finns på denna digitala karta. https://ma-paikannimet.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=8db37b4b36c6492cb9778128ceb77989&fbclid=IwAR3dXw-eH7tvIp4cdpMQJTkTyUW929WK-0YIU_geTwHjsfjhu1sFjpsa9pw
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt den folkliga traditionen var den förste bosättaren en kvinna från Kainus (Överkalix, Landsjärv eller trakterna därikring), som bosatte sig vid stranden Salmijärvi. Markitta, hette hon. En same lär också ha tidigt bosatt sig på den högsta höjden vid Salmijärvi, Paloraukka. Han påstås ha gömt undan en silverskatt som möjligen misstänks ligga under byns största tall, bredvid hans bosättninng. Tallen står där fortfarande, ca 3 meter i omkrets, men silverskatten är ej återfunnen. Sannolikt en aaarearkku. Kainulasjärvi är kainulaisen järvi. Det finns massor av inspelningar av bybornas meänkieli. Ända från 1960-talet till 1987. Birger Winsa har intervjuat under 1980-talet ett tiotal bybor. Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen. Byn kallades ibland för Lilla Paris av kompelusvaarabor. Och folket kallades för tonttulaiset för att de använde den milda svordomen tontta. Voi tontta kyllä. Hjalmar Gramner berättar att byn hade 14 hus ca 1900 när han var 20 år gammal. Han var född 1879.
Alkuperä
J Josefsson, Markitta, om den första kvinnan.. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2024-03-25
hulliainen lapsi
Ruotsi
litet barn; barnslig
Suomi
pikkulapsi, lapsellinen
Sanaluokka
substantiivi adjektiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-25
piru uskonto
Ruotsi
svordom, kraftuttryck; djävulen
Suomi
piru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kuolajärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä; Kainulasjärvi
Esimerkki
Korpilompolo: Se piru nuori hevonen. Kainulasjärvi: Ei sitä tiä missä puussa piru istuu. Pappi Rundgren sanoi vihtahousu. Pöppä-äijä, rietasäijä, Piruäijä, Saamessa Staalo. Huru-ukko, köppä-äijä, pirun riivaama pirulainen.
Alkuperä
Tiesmaa, Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-25
Myllymäki paikannimi
Ruotsi
Kvarnbacken, bydel i Kainulasjärvi
Suomi
Myllymäki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tärendö
Esimerkki
Kainulasjärvi Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker, B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985 Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Mäen Jalmari kertoo omassa kirjotuksesssa joskus 1955-63: Ja tätä paikka on ensin sanottu Myllymäeksi kuin tässä termän alla on ollu mylly ojassa jossa nyt on saha, mutta sitte kuin tähän on saatu kirjat se siitä tuli No 6 Oja joka sillä on vieläkin, vaikka se nyt on jaettu niin monhen ossan. Äidin puoli on 9 osassa ja isän puoli on meillä kahela, se on ollu aika suuri pintaala 3 äyrin vero eli 3/8 mantalia. 1 mantali on 8 äyriä .
Alkuperä
Hjalmar Oja-Gramner, Mäen Jalmari. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2024-03-24
ruumishuone sauna rakennus hautajaiset
Ruotsi
likrum, (i ria, bastu, härbre)
Suomi
ruumishuone
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Ruumishuone oli useasti ruumenhuone riihen takapuolela. Ruumis makkoili ruumilauvan päälä siihen asti ette tuli hyvä keli eli aika viä kirkonmaale. Välistä voi mennä montaki päivää. Ja kalman haiju alkoi tuntua.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto leikkohuone. Liket bars efter ca ett dygn.
Alkuperä
Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-19
ruumenhuone rakennus hautajaiset
Ruotsi
rum för förvaring av agnar
Suomi
ruumenhuone
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Tornionlaakso
Esimerkki
Agnrummet var ett litet rum bakom rian. Användes även som likrum med likbräda. Se ruumishuone.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-19
Lumikki nimi
Ruotsi
namn på vit ko, Snövit
Suomi
Lumikki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vittanki, Rovaniemi, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Harriet Pekkari: Den vita kon hade namn både på finska och svenska, minns jag, Lumikki eller Snövit. Kon längst fram minns jag inte riktigt vad den hette, om det var Stjärna eller Gullros. Eller kanske det var Krona.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-15
Kalabiili nimi lempinimi/haukkumanimi ruoka
Ruotsi
Fiskbilen, Rönnbäcks fiskbil Pajala
Suomi
Rönnbäckin Kala-auto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kalabiili tullee. Sieltä saapi röötinkiä, lohta ja kuivattua poronlihhaa. Kalabiili tuli noin 3-4 kertaa vuessa. Rönnbäkin kalabiili aijaa vieläki ympäri Tornionlaaksoa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-08
rippitiitinen nimi
Ruotsi
konfirmand (lekf)
Suomi
rippiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-03
Karjavalta nimi eläin
Ruotsi
rödörad ko, namn på ko
Suomi
Karjavalta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Alkuperä
Liljeblad, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-03
Lyyli nimi nainen
Ruotsi
Lydia
Suomi
Lyytia
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Alatornio, (ei ylheinen)
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-03-02
heittää veivinsä slangi ilmaus
Ruotsi
Suomi
kuolla
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo: ”pupu pökshyyn”, jänistää - få kalla fötter ”heittää veivinsä” - dö ”irvin hamphain” - med näbbar och klor ”ei puuta eikä päätä” - utan rim och reson tavaraa oon ”laijasta laithaan” - allt mellan himmel och jord olla ”suuna ja päänä” - hålla låda
Alkuperä
IB Uusitalo. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-02-29
aappa eläin lainasana
Ruotsi
apa
Suomi
aappa
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-28
Pekka nimi
Ruotsi
namn på nöttjur
Suomi
Pekka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Maja, Gullan, Stjärna, Saga, Majrosa. Kvigkalvarna som skulle bli nya mjölkkor fick namn. Tjurkalvarna som slaktades som årskalvar fick också namn, men de hette alla Pekka
Alkuperä
Kohkoinen. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-02-27
Saga eläin nimi
Ruotsi
Saga, konamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Silva, Svana, Svala, Saga
Kulttuuri taustaa sanasta
Maja, Gullan, Stjärna, Saga, Majrosa. Kvigkalvarna som skulle bli nya mjölkkor fick namn. Tjurkalvarna som slaktades som årskalvar fick också namn, men de hette alla Pekka
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-27
Äpyli nimi
Ruotsi
namn på ko
Suomi
Omena
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Facebook, Tornedalens historia. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-27
Fröökynä poronhoito nimi
Ruotsi
Fröökynä
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Namn på ren.
Kulttuuri taustaa sanasta
Eva Kvist: Har några fina namn på meänkieli som vi gett till våra renar. Funkar säkert på kor också. De är ju båda idisslare med fyra magar och en del med skälla runt halsen så det finns ju några likheter. Fröökynä (fröken), Pikku piika (Lillpigan), Ruusu(Rosen), Tuisku (Yrväder), Musta-Marii (Svarta Mari), Lumipiika (Snöpigan), Hilla (hjortron), Mustikka (blåbär), Fiina (ingen särskild betydelse. Kan vara en förkortning av Josefiina ursprungligen). Finns det nå tjurar i flocken så har jag också några tips: Velho , Eetu, Ville, Lumipoika (Snöpojken), Tähtipoika (stjärngossen), Jahvetti, Manne.
Alkuperä
Eva Kvist. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-02-26
Virrankukka nimi
Ruotsi
namn på ko
Suomi
Virrankukka
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Virrankukka = Näckros.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-26
Rylle lempinimi/haukkumanimi nimi
Ruotsi
Rudolf
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Rylle ja Ryyde, molempia käytethiin. Krapin Ryyde ja Törnlindin Rylle.
Kulttuuri taustaa sanasta
Uttalet är egentligen svenska u:et. Rulle. Men vi har inga bokstäver på meänkieli för detta. Rylle säger man inte. Rolle är smeknamn för Roland.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-26
krypi lainasana rakennus
Ruotsi
skåp, skrubb
Suomi
komero
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-26