Uutisia

siirtuu jellivaaransuomi
Ruotsi
flytta
Suomi
siirtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
siina jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
där
Suomi
siinä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
siela jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
där
Suomi
siellä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
selva jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
klart
Suomi
selvä
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
stalli jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
stall
Suomi
talli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Talli" och "stalli" används.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
släkka jellivaaransuomi työ lainasana
Ruotsi
slägga
Suomi
leka, moukari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Knuusa" är mer vanligt, iaf i de östra Gällivarebyarna.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
skaffata jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
skaffa
Suomi
hankkia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Hankkia är vanligare.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
sivakkakoiju suksi puu
Ruotsi
skidbjörk
Suomi
suksikoivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
I Järämä gjordes alltid skidor av björk och båtar av furu.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
kummitusjuttu näkymätön maailma
Ruotsi
spökhistoria
Suomi
kummitusjuttu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kanske inte allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa manalainen, pöökärä.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
situa, sittuu jellivaaransuomi
Ruotsi
binda
Suomi
sitoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Västliga Mänkieli-området
Esimerkki
Ette sittuu rihmaa.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
sisalen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
in
Suomi
sisälle
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Tule sisalen!
Kulttuuri taustaa sanasta
-le med tillägget -n. I Järämä säger man "sisälen".
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
> lisää
sivakoittea slangi suksi lumi
Ruotsi
åka skidor, skidra
Suomi
hiihtää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Ennen sivakoithiin jopa mettätöihinki. Hihtoa on ylheistä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
musliinihuivi lainasana vaate etnisyys uskonto
Ruotsi
hijab, särskild tygsjal
Suomi
huivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Elis Aidanpää. Nedtecknat av Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
kaapari kala
Ruotsi
övervintrad öring i Torne älv
Suomi
talvikko taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutumat.
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
kärri, kärrä kala ruoka
Ruotsi
3-5 kg lax
Suomi
3-5 kilon lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kärrikossi, kossi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
kossi lainasana kala ruoka
Ruotsi
4-5 kg öring, laxfiskhane, mindre än lax, simmar bra, 3-5 kg lax
Suomi
4-5 kilon taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Muonio, Kolari, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska gosse?
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo,. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
nieri, nierijäinen kala
Ruotsi
liten bäcköring med gulfärgad mage
Suomi
pieni tammukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Pekka Oja, Arto Baas: Mikhään net pikku tammukat mettäjoessa on joilla on kirkhaankeltanen vattapuoli. Veikko Pahajoki: Kaunheimat on pikkujoissa olevat pikkutammukat joilla on kirkhaankeltanen vattanpuoli.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
veivikkä kala
Ruotsi
liten lax; bäcköring
Suomi
taimen; pieni lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Veikko Pahajoki: Mieki pyysin kun yli 40 v sitten Väylästä lohismolttia joskus ja pijin niitä tammukoina. Veivikkä voi olla joko lohen poikanen tai purotaimen eli tammukka.
Alkuperä
Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lisää
tälpätä lapsi vesi
Ruotsi
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
talpata lapsi
Ruotsi
söla, smutsa
Suomi
liata, tahria
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Älä talppaa. Nyt ne aloit taas talppaamhaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana? Lasten talppaus. Vertaa tälpätä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
pikta jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
lång
Suomi
pitkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Sarvisvaara
Esimerkki
Ei se oli pikta tästa.
Kulttuuri taustaa sanasta
-tk > -kt
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
piisaa jellivaaransuomi
Ruotsi
att räcka
Suomi
piisata, riittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
perätata, perättaa jellivaaransuomi lainasana vokaalisointu
Ruotsi
berätta
Suomi
kertoa, selittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Hään perättai mulle paljun.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
peret jellivaaransuomi ihminen
Ruotsi
familj
Suomi
perhe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Mie ja mun peret fiirama joulua kylässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Obs! Substantiv singularis -t.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää