MEÄN SANA
Ruotsi
biograf
Suomi
elokuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-29
Ruotsi
mäsk
Suomi
mäski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: Märkä ku mäski.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sakka.
Alkuperä
I. Tuovinen, Miettinen, Liljeblad, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-29
Ruotsi
mäsk, hemgjord alkoholdryck
Suomi
kotikeitto (mieto viini/olut)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
"Hoppla" dracks i bastun. En dryck, svagdricka som man tillförde jäst och socker och lät jäsa till alkohol. Även bara vatten, jäst och socker som fick jäsa till mäsk.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-29
sysimusta
Ruotsi
kolsvart
Suomi
pikimusta, sysimusta, säkkipimeä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Artimo, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-28
pikimusta
Ruotsi
beckmörk
Suomi
pikimusta, sysimusta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-28
Ruotsi
öknamn i kaalasvuoma-trakten
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-28
hatussa: olla hatussa
alkoholi
Ruotsi
onykter
Suomi
humalassa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Mies oli hatussa. Oli noussu päähän, viina noussu hathuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonymer: kaasussa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-28
Ruotsi
blodplätt
Suomi
verilettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi maalaplätty, veriplätti
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-26
Ruotsi
blodplätt
Suomi
verilettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki , Alatornio, Jukkasjärvi , Alatornio
Esimerkki
Veriplättiä tehtiin aina lahin jälkhiin.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hannula.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-26
Ruotsi
smålax
Suomi
pieni lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Pertti Kemppainen: Tintti menee tuonne Tenonvarteen se pieni lohi. Markus Palovaara:
Tintti vai titti? Titti on kuiten alle 3kg lohi eli yhden vuoden meressä ollut nousukala.
Markus Palovaara: Molempia versioita kuulee käytettävän. Tuo titti lienee se ”oikeampi”. Saamenkielistä taustaa ja käytössä sekä Tenon, että Väylän varressa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Samiskt lån? Vertaa tintti och sintti.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
Ruotsi
smula, litet något
Suomi
pieni palanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Useasti kieltheinen: Et saa tinttiäkhään, et mithään. Ei mulla ole tinttiä rahhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: et saa äyriäkhään.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
Ei se ole köyhä, jolla on sielu.
sananlasku
Ruotsi
Rik är den som har en själ
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
koskivene
vene
Ruotsi
forsbåt
Suomi
koskivene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Keskitalo Peter: Det byggdes 2 olika varianter av klinkerbyggda båtar. Älvbåt som vanligtvis var 6.0 - 6.5 m lång och ca 1.1 - 1.2 m bred. Med 3 eller 4 bord. Med rak köl.
Forsbåt hade i regel ca 5.0 -5.5 m längd. Ca 1.5 m bredd och böjd köl, för man skulle kunna gira undan snabbt från framförvarande stenblock. Bordläggning utgjordes ofta med 4-5 st.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
Ruotsi
en sup, en skvätt sprit
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
räkäpuu, räkä
puu
Ruotsi
frodvuxen trä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Räkäpuu tahtoi upota kulutuksessa. Oli liian tuore.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-01-24
Ruotsi
lillgädda
Suomi
pieni hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, hauki puiru
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi puisu, kala
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
Ruotsi
gädda (myrhund)
Suomi
hauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
Ruotsi
stor lake
Suomi
iso made
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Keitimä semmosen lokarhen että met emmä jaksanheet kerrala syyäkhän.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
Ruotsi
lake
Suomi
made
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
stadieväxling t:dentalspirant,
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
Ruotsi
lake
Suomi
made
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Alatornio, Kätkäsuanto, Karunki, Muonio, Alatornio,; Täräntö
Esimerkki
Täräntö: Mae on enimpäin keittokala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kolkkamae. Även mate förekommer, enligt Meänkielen sanakirja. Åts r-månader: September till april.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo, Liljeblad, Syrjänen, Valonen, Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-24
Ruotsi
toft, sittplats i båt
Suomi
istuin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Jyykeä; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä: Tohtu elikkä tiljuksi sanothan
Kulttuuri taustaa sanasta
Venheen istuin. Toft på svenska.
Alkuperä
Rapola. Nedtecknat: Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-23
Ruotsi
sits, bilstol
Suomi
istuin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Esimerkki
Biilissä ja traktorissa on sitsiä, etusitsi ja takasitsi on biilissä. Sitsiä ei ole muuala.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-23
Ruotsi
ej återbesöka, ej återvända
Suomi
ei käydä, ei aukoa ovia uudesti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
En aio kertoa jälkiä. Mies ei kertonu jälkiä. Ei koskhaan: Mie kerron jälkiä. Aina kieltheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Alltid i negativ betydelse: Ei kertoa jälkiä. Iänpuolela voi jopa sanoa: Ettei ole parsinu jälkiä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-22
koomin
Ruotsi
(sedan) dess, efter det
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Pajala: Ei sitä olet sen koomin tullu ennää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sen kommin käytethään kans. En ole kertonu jälkiä sen kommin.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-22