Uutisia

Ingeri, Inkeri nainen nimi
Ruotsi
Inger
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
jauhotomu kasvi
Ruotsi
mjöldamm, höboss
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, huonot heinät, pikku jauhontomuu
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
runsuja kasvi
Ruotsi
höboss
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Ullatti6
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-01
runsu kasvi
Ruotsi
Suomi
heinäkasvi tai kukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
nylooni vaate lainasana
Ruotsi
nylon
Suomi
nailon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: Nyloonivaatheet oli mudernia vaatetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. nailon
Alkuperä
2006-02-15 Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
nyloonipaita vaate lainasana
Ruotsi
nylonskjorta
Suomi
nyloonipaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
B. Winsa; Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin 2007-07-13 Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
pyhäkenkä vaate uskonto
Ruotsi
finsko, söndagssko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Puolisaaphaat kesälä, joskus ennen pyhäkenkä.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
pyhävaatheet vaate uskonto
Ruotsi
söndagskläder
Suomi
pyhävaatteet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Pyhinä oli aina pyhävaatheet päälä. Lapsilaki. Mulla oli nyloonipaita ja nyloonihousut ja pyhäkengät. Vaikka ei mentty mihinkhään kirkhoon eli muuale.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förr om åren hade man alltid på sig söndagskläder. Även barnen hade rena skjortor och nylonbyxor. Söndagsskor var finskor. Även om man inte gick till kyrkan eller på något evenemang så hade man söndagskläder.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
lannanriuku ihminen etnisyys nainen keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
långryggad finsk kvinna
Suomi
pitkäselkäinen suomalainen nainen
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Nedtecknat: Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-25. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
kohtu lainasana nainen vaate länsisuomi
Ruotsi
lång kofta; överrock (kvinna)
Suomi
pitkä villatakki, päällystakki (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Kainulasjärvi,; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kohtu s-oli ennen topattu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska kohtu s spec rock (R Pahkala k 1393, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Meriläinen, Sipola, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
konstisonta, korstisonta kotitalous lainasana
Ruotsi
konstgödsel
Suomi
apulanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa apulanta
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-10-31
Lannavaara etnisyys paikannimi
Ruotsi
Lannavaara/Gödselberget
Suomi
Lannavaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Nedre, Soppero, Finska
Esimerkki
Wikipedia kirjottaa: "Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel." Lannavaaralainen är således gödselbergfolk. Finska ordet lanta var allmänt förekommande och det är grunden för ordet lantalainen. Detta är uppenbart ursprunget för alla ord om lantalaiset och deras etnicitet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför med lantalainen och täräntöläinen. Det är uppenbart att lantalainen och täräntöläinen betyder jordbrukare eller mer konkret gödselspridare/gödselfolk. Jordbrukarna fick dessa benämningar av nomadiserande samer. Vertaa Täräntö, täräntöläinen ja lantalainen. Det är i viss mån nedlåtande pga att jordbrukarna inkräktade på samiska marker. Det har alltid funnits små konflikter mellan samer och jordbrukare. Man hade nedlåtande termer om varandra. Lantalainen är både konkret beskrivande verksamheten, och samtidigt sannolikt i viss mån nedlåtande beteckning.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
simpukankuori kala ruoka
Ruotsi
snäckskal, musselskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
ver. tav.
Alkuperä
Kaarakka. Nedtecknat: Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
näkinkenkä lainasana näkymätön maailma
Ruotsi
näcksko? snäckskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Artimo, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
kunkka lainasana-saame näkymätön maailma
Ruotsi
näcken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi: niitä on järvissä - järvikunkat.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
näkki lainasana näkymätön maailma
Ruotsi
näcken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kemi, Rovaniemi, näkki maale mie vethen, näkki jokhen ja mie maale (sanothin ku menthin vethen ja tulhin veestä, räiskithin vettä maale). Rovaniemi: Ei saa mennä ranthan näkki tullee ja viepi., Ord ur Hilja Kallioniemis verk
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo: Ko mie olin kläppi niin ei vietetty haluviiniä. Mutta kyllä met pölätimmä toisia ja meitä pölätit täyet. Näkki, Ellonpekka ja Pakkasäijä olit tavalisiimat ja tietenki Jumala. Mutta niitä oli pöröjä, manalaisia ja muitaki. Mitäs tet pölkäsittä?. Vattenväsen för att skrämma barn
Alkuperä
Miettinen, Artimo, Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
feeli lainasana
Ruotsi
fel
Suomi
virhe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
Yysikkä tyysikkä toukon loukon, viljaa viisi, hilta huusi yks kaks kräps. loru
Ruotsi
ramsa
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Onhan niitä varianttia tästä lorusta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-27
vikàte työ kotitalous näkymätön maailma loru
Ruotsi
lieorv
Suomi
vikate
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Ylitornio, Kätkäsuanto, Muonio, Täräntö; Meänkieli
Esimerkki
Ingemar Lampa: And the finishing touch was to make three lines at equal distance from the middle of the handle while saying a magic spell in our Finnish dialect - meänkieli, which should protect anyone from accidents: Suutarin kissala oli kolme korvaa - The cobblers cat had three ears. Don't ask m the origins of that spell. I have no idea.
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä
Alkuperä
Ingemar Lampa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-27
napuri ruoka kasvi
Ruotsi
småpotatis
Suomi
pieni peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa sikura
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-27
Entten tentten teelika mentten Hissun kissun vaapula vissun Eelin keelin klot Viipula vaapula vot. loru
Ruotsi
ramsa
Suomi
ramsu
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
IB- Uusitalo: Entten tentten teelika mentten. Hissun kissun vaapula vissun. Eelin keelin klot. Viipula vaapula vot. Ramsu mitä kläppinä luethiin…
Alkuperä
IB- Uusitalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-26
kloppana lainasana mies
Ruotsi
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi: Pojankloppana.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-25
kriiskilö lainasana mies
Ruotsi
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi: Pojan kriiskilö.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-25
kloppi lainasana mies
Ruotsi
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kloppana
Alkuperä
Anthoni, Artimo, Kaarakka, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-25