Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus
Kulttuuri taustaa sanasta
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän.
Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin.
IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Rovaniemi: Hako ottaa semmosen ruskan. Kittilä, ruska on koivuissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Soppero, Henning Johansson: Pimeäna syysiltoina met tuovustima Lainionväylässä. Parilassa venhen nenäkeulassa meillä oli kirkas öljylyhty ja käsissä ariina. Mutta ruskanaikana kalaat karaathin aukivesiiltä ja sanothin ette net meniit ruskanpilhon rantavesiile pensaitten alle!
Tapio Kostet: Sirkkoja pyethiin vasitulla katiskolla ja pyethiin sitten harria rantapyöilä mihinkä sirkat panthiin koukhuin pyyöksi. Seki sitten kielethiin.
Veikko Pahajoki: Palsan laijan tyypilisessä vesikuopassa on varsinhainen planktonilaboratorio. Elläinplanktonit on siinä niskan päällä eikä liivaa pääse tulemhaan. Tätä elläinplanktonia sanotaan "sirriäisiksi" Joskus on ollu pakko käyttää sitä kahvivetenäki. Kaikki ei siihen pysty ko sirriäiset uiskentelevat nykähyksittäin siinä.
Juoksenki, Kemi, Kemi, Kemi: Rätinki, Vesisaari: Rätinki, ennen soli satarätinki, nyt se on kilorätinki, hyvinki kolmekkymmentä vuotta ollu näin (turskan myynnissä)
Kulttuuri taustaa sanasta
Vain räkinki Ruottissa.
Alkuperä
Kaarakka, Tuovinen. Nedtecknar av Virpi Ala-Poikela, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa