Uutisia

sotkunpuu kotitalous vaate
Ruotsi
bräda för sköljning av byk, tvätt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
puu, jolla huuhdotaan pyykkiä
Alkuperä
Artimo. Nedtecknat av Jukka Korva 2009. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
pyyki kotitalous vaate
Ruotsi
tvätt
Suomi
pyykki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-15
> lisää
särki kala ruoka
Ruotsi
mört
Suomi
särki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-14
> lisää
kessäintyä ruoka
Ruotsi
försurnas (ej ruttna)
Suomi
hapaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nilivaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-14
> lisää
isopränttinen uskonto kirjakieli
Ruotsi
storstavad
Suomi
isokirjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Näen mie vielä lukea tuota isopränttistä raamattua puolenpäivän aikana.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
Aake nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
August
Suomi
Auku
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Aake oli Mestos Pekan poika. Syntyny Mestosvaarala.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
Tammerkoski paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Tammerkoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Esimerkki
Merkitys piian koski missä on pieni suanto. Tammerkoskessa näyttää olla yks pieni suvanto.
Kulttuuri taustaa sanasta
Marjo-Riitta Aine: Vuonna 1779 perustettu Tampereen kaupunki on saanut nimensä Tammerkoskesta ja kosken ympärillä olleesta samannimisestä kylästä. Merkittävä kauppapaikka kosken kupeessa oli ollut jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Kosken arvioidaan syntyneen 5 500–6 000 vuotta sitten. Aiemmin kosken nimen on selitetty tulevan muinaisruotsin sanasta damber (nykyruotsin damm), joka merkitsee patoa ja myllyä. Nykyisin kuitenkin uskottavampana pidetään Pauli Rahkosen vuonna 2011 esittämää selitystä, jonka mukaan nimen taustalla on kantasaamen sana *te̮mpe̮l eli ’(koskien välinen) suvanto, suvanto koskessa’. Sanan nykymuoto on pohjoissaamessa dappal. Rahkonen esittää kosken nimen olleen kantasaamessa *Te̮mpe̮lkōške. Nimi sopii hyvin kuvaamaan Tammerkoskea, jossa luonnontilassa ollessaan oli 3–4 koskipaikkaa ja 3–4 suvantoa. Myös joihinkin muihin Suomen Tammer- ja Tamper-nimiin selitys sopii. Näistä yksi on Kaustisen Tamperkoski.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
Feeto nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Fredrik
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Feetu Ullattissa, sannoo Ivar Palo: Mie tunsin yhen Feeton Hjalmarin Kuusihuornasessa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
molkka luonto sää
Ruotsi
kallt och regnigt väder
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi Sieppijärvi, (ei ylheinen)
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-12
> lisää
räsikkö luonto
Ruotsi
buskage, våtmark med sly
Suomi
viidakko, suomaan pensikko, koivukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-11
> lisää
pärekinkerit työ
Ruotsi
gemenskapsarbete, kollektiv spåntaksläggning
Suomi
talkoot
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Aimo Palovaara. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-10
> lisää
hirsikinkeri/t/ työ
Ruotsi
byggnadstalkko
Suomi
talkoot
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Ord ur Hilja Kallioniemis verk, Aimo Palovaara. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-10
> lisää
hemlijärvi jellivaaransuomi ilmaus kalastus lainasana
Ruotsi
hemlig fiskeplats
Suomi
sala-apaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hela Norrbotten/Lapplands finnbygd
Esimerkki
Hemlijärvi, Hemlijaure, Hemlijoki osv...
Kulttuuri taustaa sanasta
Uttryck; om sjöar, älvar, bäckar etc. där man fått fin fångst men vill hålla den exakta platsen hemlig
Alkuperä
Torbjörn Ömalm, Satter. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-08
> lisää
kryysky, ryysky eläin lainasana
Ruotsi
svag
Suomi
heikko
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
kryysky Asu myös ryysky. Vasikanrääpäleestä: Soon semmonen kryysky, ettei se taho jua mithään. Ylitornio
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-07
> lisää
fasta lainasana
Ruotsi
fast, stadigvarande
Suomi
vakinainen, kiinteä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
fastamies / fast anställd Meän kieltä 1986: no he on fasta työllä. niin ja Dumäänvärkissä se 3859
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-06
> lisää
paastota uskonto
Ruotsi
fasta
Suomi
paastota
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-06
> lisää
fastata lainasana ihminen uskonto
Ruotsi
fasta
Suomi
paastota
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: mutta sinun opetuslapsesti ei fastaa? Jeesus sano niile: Sunkhaan hääviehraat 1700
Kulttuuri taustaa sanasta
Paastonaika oli uskonolinen ajatus. Laskiaisen aikana paastothiin ja sitten söithiin laskiaispullia kun paastontaika loppui.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-06
> lisää
ukkonen, ukonilma luonto uskonto
Ruotsi
åskväder
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Matarenki
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-01
> lisää
kobbo lainasana-saame luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
högre höjd, kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruottin kobbe
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-07-31
> lisää
toi ruoka lainasana termi
Ruotsi
tuggummi
Suomi
purukumi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso: Onkos sulla toità?
Kulttuuri taustaa sanasta
Märket Toy för tuggummi var allmänt under 1960-talet. I Tornedalen används toy även på svenska som benämning för tuggummi.
Alkuperä
B. Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-30
> lisää
hevoshaka hevonen lainasana luonto
Ruotsi
hästhage
Suomi
haka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: siittä meni tullimiesten tola meän hevoshaan läpi ranthaan. Tola oli melkein 461
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-30
> lisää
kreuhta lainasana keho sairaus
Ruotsi
extra hudutväxt i sårskada
Suomi
liikakasvain, arpikeloidi, keloidi, arpikasvain
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Erkki Kitkiöjoki: Joskus kuulin sillosten vanhain puhuvan kreuhtasta, ku jollaki kasvo ylimäärästä lihhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana?
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-30
> lisää
astua
Ruotsi
stiga
Suomi
astua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Astua jonnekki, vaikkapa kikhoon eli talhoon.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-29
> lisää
keino metsästys lainasana-saame
Ruotsi
väg, färdväg, stig
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Enontekiö, Ylitornio, Ylitornio, Vittanki.; Enontekiö, Svappavaara, Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Enontekiö, ylheinen: Tuota keinova pijättä mennä. Svappavaara: Jutukeinom peela. Parakka: Kettu meni keinhonsa. Jukkasjärvi: Tien keino mennee suohraan.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, I. Tuovinen, Tapainen, Aejmelaeus, Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-29
> lisää