Kainulasjärvi: Täälä on ollu ilminoitiaki, nuot jokka olit juuri villinoitia. Lampala ja Vinsassa. Vinsa se pani Lampale pirut, vyölä ku olit nukkumassa. Se (piru) tuli. Lampa heräs? huusi: Tulep perkele sinä ku olet, äläkä muuttele! Ku se tuli karhun haamussa, se näki sen sauvupirtin ikkunasta. No se loihti väkeensä (suohjaan) ja meni porthaile ja tuli takasi. Vaimo kysy minkäs se meni? Navethaan meni. Aamula vaimo meni navethaan. Sielä oli härkä kuolemassa. Se meni sitte ja Lampa kävi mukhaan mettässä. Se oli jotaki luonolista ottanu puun parkkia ja niistä keitti veen. sSen ku anto häräle se varsin rapasti ku pillistä poikki navetan. Ja niin oli terve. Mutta sitte se pani Vinshaan takasi. Ja varsin alko lehmiltä ku saksila menemhän jalkoja poikki. Se armahti. Se ei pannuh hengen pääle. (Iiskon) äijäfaari se muisteli, ja oli se vähänen loihtari ittekki
Kulttuuri taustaa sanasta
Birger Winsa: Nåjden Vinsa bör ha varit min farfarsfar. Han var omnämnd även i Nattavaara under 1980-talet.
Pajalassa on puhujia joila on vaikeuksia sanoa jällata, koska sääntö vaatii jällätä. Niilä on molemat vanheemat Suomesta ja suomen kielen sääntö sillon jällää. Pitäis olla jällätä. Muutamassa suomen murtheissa jellata., Muonio Kainulasjärvi: Kyllä se jällaa
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruottin valtio viljelee hautakamaripulitiikkaa vähemistöjä kohti. Pikku hiljaa poistethaan meänkieliki. Aiemin luki Libriksen kaikitten kirjastojen tietokannassa "meänkieli" kun kirja oli kirjotettu meänkielelä. Nyt lukkee "Språk:language:fit_t" meänkielen tilala, jopa engelskaks. Pittää olla oppinu ette tietää ette se merkittee meänkieltä. Nyt mie valtion mukhaan kirjotan tässä Fit_t:tä. Minun "suomenkieliset" kirjat saavat merkinän "Språk: finska" vaikka monen koulutetun mielestä pitäis kirjottaa "rajamelska". Suomi saapi tässä pareman aseman kun "Fit-t." Bra kommer kun sanothaan kotona! Vertaa rasifieerinki, porstuasuomi suomensuomi.
Kulttuuri taustaa sanasta
På svenska samma: Sakteliga avskaffas även meänkieli. Tidigare skrevs i Libris databas där alla bibliotek ingår "meänkieli" när boken var skriven på meänkieli. Nu läser man "Språk:language:fit_t" istället för meänkieli. Numera på engelska. Enligt staten skriver jag på "Språk: language:fit_t", t o m på engelska. Mina "finska" böcker har markering "Språk: finska" trots att många lärda män och kvinnor anser att det borde stå "gränsmälska". Finskan får en bättre statut än "Fi-t". Bra kommer, säger man hemma. Detta är bara en liten skärva av det jag kallar för Sveriges gravkammarpolitik för nationella minoriteter. Jämför rasifiering, farstufinska, finlandsfinska.
Alkuperä
Birger Winsa, docent i meänkieli..
Pannu muistiin Birger Winsa
I akademiska kretsar talar man om narrativ och diskurser och tror sig ha funnit något nytt under solen. Det som bönder sedan länge kallar för läsglasögon. Läsa texter skapar i sig narrativ som styr medvetandet med vanans makt.
Kulttuuri taustaa sanasta
Akateemisissa joukoissa puhuthaan narratiivista ja diskyrsistä ja luulthaan löyetty jotakin uutta auronkin alla. Se on sama kun mitä buntit jo aikoja sitten kuttuvat lukuklasiks. Lukeminen luopi narratiivia ittestä tekstistä ja ohjaavat mieltä tavan vallala.
Kittilä, Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: kesällä se on kolme kuuta. Kainulasjärvi: aina se hopummiten on tulluk kesä mitä vahvempi lumi kesä oli järvenranta niin sielä tuli aina ensiksi kesä niin se sielä oli piiritansia. Matarenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord? IB Uuusitalo: Isävaina pruukasi sanoa, ettei keriny väylältä soutaa ranthaan ja juosta pirthiin ottamahaan toisia välihousuja poijes ennen ko meän (Lapin) kesä vilahti ohi.
Ämmi taas veti viilatröijyn päälle heltheellä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Rapola, Liljeblad, B. Wins.
Pannu muistiin Birger Winsa
Rovaniemi: Ko tassaisit tuon ylipuolen, niin se paljon helppais sitä mullan saalista [= saantia] tänne alipuolele ] Rovaniemi: Persottaa tuo kalansaaliski [käy mään pyydyksillä vaikka olisi muutakin työtä. Kemi, Jyykeä: Kesällä se on se saijan saalis [= saanti ja pyyntöaika], se [saita] katoa talveksi. Rovaniemi