Uutisia

koskikärpänen hyönteinen kalastus
Ruotsi
forsfluga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Tornio
Esimerkki
Mikko Vaara: Kukkolankoskella joki tulvii. Satanut Torniojoen valuma‐alueella ja viime talven lumet sulailee samhaan aikhaan Tornio ‐ja Muoniojokien tunturialueilta. Myllypirtin kuistinklasit ja ikkunapuittee ovat täynnä koskikärpäsiä aivan käsapäin. Koskikärpäset ilmestyy näin alkukesästä juhannuksen kahtapuolin. Väylästä net täytyy nousta. Niitä on paksut parvet ja pörräävät koskenparthaalla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa harrikärpänen. Forsflugan förekommer i mycket stora svärmar vid forsstränder.
Alkuperä
Artimo, Mikko Vaara. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-20
syöpä sairaus
Ruotsi
cancer
Suomi
syöpä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Syöpä: syövän
Kulttuuri taustaa sanasta
ylheinen, astevaihtelu: p # v
Alkuperä
Kaarakka. Nedtecknat av Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-20
kanseri syöpä sairaus
Ruotsi
cancer
Suomi
syöpä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-20
Manne nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Manfred
Alkuperä
Stig Aspholme, www.meankieli.eu. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-19
Krapi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Grape
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkieli
Esimerkki
Grape var efternamnet men på meänkieli sa man Krapi. Krapin Astolffi ja velimies Ryyde. Molemin krapilaisia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-19
Malkautto paikannimi
Ruotsi
Malkautto
Suomi
Malkautto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Malkaus
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-19
tyhä, tyyhä
Ruotsi
bara, enbart
Suomi
vain
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Mie siihen paperin panin tyhä? vain yksi tyyhä veli.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-19
tihä, tiihä etnisyys
Ruotsi
bara, enbart
Suomi
vain
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Ja tihä vaimo kotona (saamelaiset sanoit niin).
Kulttuuri taustaa sanasta
same,
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-19
tyhä, tyha jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
bara, enbart
Suomi
vain
Paikkoja
Vittanki, (ylheinen), Ullatti, Jukkasjärvi, Nilivaara
Esimerkki
Kävin tyhä mettässä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-19
työntää työ jellivaaransuomi
Ruotsi
arbeta
Suomi
olla töissä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vettasjärvi, Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa olla töissä id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-06-19
Jos oikea korva soipi, niin miehenpuoli lähtee, ku vasenpuoli soipi niin joku vaimo kuolee. vasen sananlasku nainen oikea hautajaiset
Ruotsi
Om höger öra ringer, så är det någon av manskön som går bort, när vänster öra ringer, så dör någon kvinna.
Alkuperä
Harriet Pekkari, Minun sanat. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-18
puutarakka työ
Ruotsi
börda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Siel on mies puussa ja puutaràkka selässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa, ei käytetä
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-17
kolttu kotitalous
Ruotsi
sopkvast
Suomi
mekkokoluta,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Penkoa, hakea, etsiä esim. pölyä nurkista
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-17
hakea länsisuomi
Ruotsi
söka, leta, hämta, ansöka
Suomi
etsiä, hakea
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hakea v 'söka' (I Katvela k 4008, SMSA). Vertaa ettiä
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-17
ettiä jellivaaransuomi itäsuomi
Ruotsi
söka, leta,
Suomi
etsiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Hela
Esimerkki
Nattavaarassa useasti ehtiä. Östfinska, etsiä v 'söka'; endast i fiG och fiVi, inga belägg i hela nordfinskan eller i kvänfinskan; västfinska hakea id, partiellt västfinskt etsiä 'söka löss i huvudet' (SMS k 292a).
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-17
junkia
Ruotsi
snoka, rota, söka, leta
Suomi
hakea, tarkistaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Aina se joka paikan luutaa, nuutaa, juovii, junkii.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-17
räkälontti keho
Ruotsi
snorboll
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-15
metaljinki lainasana
Ruotsi
medaljong
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-14
synkka, -ä jellivaaransuomi luonto puu vokaalisointu
Ruotsi
orörd, ohuggen, tät (skog)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Tjautjasjaure, Nattavaara, Ullatti
Esimerkki
Rovaniemi, Tjautjasjaure, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara, Ullatti: sakea metta, Tjautjasjaure: Synkassa mettässa, Ullatti: Synkka metta.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-14
karpalo kasvi lääke
Ruotsi
tranbär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, (ylheinen), Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana 1930-luvula, synonyymi kurjenmarja Användning. Tranbären kan användas bland annat till sylt och likör. Enligt Nyman (1868) användes de kokta med honung mot mask hos barn, och bären, Baccæ Oxycocci, upptogs också i farmakopén. Linné (1749) uppger att 'af bären betjena sig Guldsmeder, wid hwitkokningen af silfwer´'.
Alkuperä
Paloheimo, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
typehyttäjä shamaani
Ruotsi
blodstämmare
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vettasjärvi (beskr om blodstämmaren i CD)
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
typheyttäjä lääke shamaani itäsuomi satu
Ruotsi
blodstämmare
Suomi
verenpysäyttäjä
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso; Finska
Esimerkki
Vertaa pysähtää, Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Ylheinen sanonta oli ettei saanu kehua voimitten kans ja typheyttäjällä piti olla hyvät hamphaat. Ja kun siirethiin taiot seuraavalle sukupolvele hamphaitten kunto ja henkilön muraali oli tärkeät ominaisuuet. Siksi ei typheyttäjä halua praamia hänen lahjoista julkisuuesta. Yks typheyttäjä meni ja selitti omale vaimole lahjoisthaan ja ei menny pitkhään mies menetti taitonsa. Valitti ette oli kehunu omale vaimole syyksi. Vaikeinta oli ette typheyttää tuttavia ja sukulaisia jokka eppäilit. Tavalista on ette typheyttäjä saattaa typheyttää verenvuotoa telefoonin kautta. Mutta typheyttäjä ei saa maksoa vaatia keltä se typheyttää verenvuoon. Mutta saattaa antaa vain kysymättä. Saapi ottaa vasthaan mutta ei vaatia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
loihtija ihminen satu näkymätön maailma shamaani
Ruotsi
botare, helare
Suomi
parantaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: se se on loihtija joka maan saattaa parantaa, puhaltellee, loihtii ja painelee. se se on se sama kattoja. Kompelusvaara: ei maksoa (saa) kysyä loihtijalta, mutta antaa vain.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto kattoja.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
loihtija näkymätön maailma shamaani satu
Ruotsi
nåjd, blodstämmare, botare
Suomi
noita, manaaja, parantaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä,; Masunti
Esimerkki
Masunti: Ja maampalokki net on sammuttanhet, ku net on ympäri käynheet ulompaa, nin se sammu justhins siihen jälkheen josta se oli käyny. Masunti: Kyllä niit on ollu niitä noitia ja loihtijoita.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13