Uutisia

löpsähuuli lempinimi/haukkumanimi slangi keho
Ruotsi
hängläpp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi löpsö.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-05
> lisää
rittsa leikki
Ruotsi
slangbella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
Uhtua paikannimi satu
Ruotsi
Uhtua
Suomi
Uhtua
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kalix älv i Tärendö; Tärendö
Esimerkki
Uhtua ligger i södra delen av Tärendö. Udde vid Kalixälven. Göran Larsson: Jag har också grunnat på namnet Uhtua. Det påstås ha legat en gård där, förfäder till Perttus som sedermera bosatte sig i Pahtakorva/Saukkolahti. Det enda namn som inte är av gammal hävd är Kalaapakos, som jag myntade tidigt sjuttital, efter att jag sett en naturfilm om Galapagosöarna. En strandbit med två stora stenar som jag på något sätt förknippade med Galapagos. Användes inom vår släkt.
Kulttuuri taustaa sanasta
https://www.facebook.com/photo?fbid=389674517806325&set=a.292826864157758
Alkuperä
Göran Larssons Facebooksida. Han är från Tärendö.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
jeelo kotitalous luonto
Ruotsi
ej ikullfallen tilta i plöjning
Suomi
ei kaatunut pellon auraamisen maanlaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jeeloja s oli jättäny, huonosti veltanu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
mullata kotitalous lainasana
Ruotsi
kupa, mulla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Alkuperä
2006-02-12 Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
mullata kotitalous lainasana
Ruotsi
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Alkuperä
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
tärinä
Ruotsi
skakning
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kemi: Kone pittää tärinää.
Alkuperä
Jukka Korva. Källa Kaarakka.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
väristä vesi
Ruotsi
darra, skaka, väristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vesi värisee kun kulkee pieniä "aaloja" veen pinnala. Vertaa tärinä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
värähtys keho vesi
Ruotsi
darrning, skakning, vibration
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Näiks värähtyksen veessä. Tuo vain oli suuri kala joka kävi veen pinnala.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
pottuveltta kotitalous lainasana
Ruotsi
potatiskupare, -plog
Suomi
peruna-aura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Pottuveltala veethiin vaot ja myöhemin mullathiin penkit.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
auto
Ruotsi
bil
Suomi
auto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa biili.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
pluuvibiili työ lainasana
Ruotsi
plogbil
Suomi
aura-auto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, hela Tornedalen; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Onkohän muita sanoja kun syrjätä. Aijaa laithaanko? Ennen mailmassa biililä piti syrjätä. Ja kun sanottu oli syrjäyspaikkoja. Valtiola oli paljon rahhaa ja sen takia rakenethiin hyvinki mukkasia ja törmäsiä teitä. Seurasit luontoa joka harjussa ja tievassa. Mutta kaitaset kun hevosten kuja. Vieläki jos talvenaikana tullee pluuvibiili vasthaan sillon on paras syrjätä ja laskea vauhtia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
syrjätä
Ruotsi
hålla åt sidan
Suomi
ajaa syrjään
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Onkohän muita sanoja kun syrjätä. Aijaa laithaanko? Ennen mailmassa biililä piti syrjätäa. Ja kun sanottu oli syrjäyspaikkoja. Valtiola oli paljon rahhaa ja sen takia rakenethiin hyvinki mukkasia ja törmäsiä teitä. Seurasit luontoa joka harjussa ja tievassa. Mutta kaitaset kun hevosten kuja. Vieläki jos talvenaikana tullee pluuvibiili vasthaan sillon on paras syrjätä ja laskea vauhtia.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää
kousata ihminen
Ruotsi
idka sträng uppfostran, uppfostra till lydnad
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Ylitornio, (ylheinen), Vittanki, Täräntö, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Enontekiö, Kainulasjärvi, Sataheikki kousasi poikaansa
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Tiesmaa, Airila, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-03
> lisää
Vahtasi ko lehmä uutta kesänavettaa. loru ilmaus
Ruotsi
Bevakade som en ko nya sommarladugården.
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
- Silmät olit suuret ko rahantekiällä päässä. -Oli se hias, liikkuu ko täi tervatikussa.
Alkuperä
Thomas Johansson, Minun sanat.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-02
> lisää
vongata metsästys
Ruotsi
lurpassa, passa, stå på pass
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi: ylheinen san.; Alatornio, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Ylitornio, Vanhaa, Kolari, Jukkasjärvi
Esimerkki
Alatornio, (ylheinen), Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Ylitornio, (vanhaa sana), Kolari, Jukkasjärvi: Vuongottaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Främst jaktterm. Vertaa vuongottaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-27
> lisää
vuongottaa, vuonguttaa metsästys
Ruotsi
sitta på pass och vänta på byte
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vongata
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-27
> lisää
piruila uskonto
Ruotsi
jävlas
Suomi
piruilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans pirruilla
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-25
> lisää
tratata ruoka lainasana alkoholi slangi
Ruotsi
stordricka, supa
Suomi
ryypätä paljon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Joka trattaamalla juopi se kyllä trikhaan pääsee. Trattasit juoa litroittain. Kyllä mennee tratata kahviaki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lån från svenska tratt?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-25
> lisää
snolka jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
snål
Suomi
visu
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Dokkas; Dokkas, Ullatti, Kompelusvaara
Esimerkki
Dokkas: Ei se ole snolka - kyllä se kahvia saattaa antaa. Ullatti: Senkin snolka. Kompelusvaara: Nolka.
Alkuperä
Ivar Palo, Ullatti. B. Winsa: ordbok. Lars Tunviken. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-23
> lisää
nuuka jellivaaransuomi ihminen
Ruotsi
snål; precis, noggrann
Suomi
visu
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Jellivaara, Kompelusvaara, Inari, Ullatti
Esimerkki
Kemi Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Jellivaara, Kompelusvaara: Niin nuuka että söis paskansakki toisen kerthaan. Inari: Se poika ei olekhan nuuka. Ivar Palonivari, Ullatti: Nuuka.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Artimo, Meriläinen, Itkonen, Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-23
> lisää
killi eläin lainasana
Ruotsi
getkilling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Jukkasjärvi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-20
> lisää
kitsi eläin lainasana
Ruotsi
getkilling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä
Alkuperä
Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-20
> lisää
kitsakka ihminen
Ruotsi
snål, sniken, girig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: Kitsakka elämällensä.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-20
> lisää