MEÄN SANA
Ruotsi
prata, samtala
Suomi
puhua, keskustella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Svappavaara
Esimerkki
Sieppijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Svappavaara: antaa ihmisten praatia oma suu se on jokhaisen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ingabritt Uusitalo:
Puhua, praatia, porista.
Posmottaa, sompottaa, pauhata.
Sitä saattaa sanoa mielipitheitä monela laila.
Alkuperä
I Tuovinen, Inga Britt Uusitalo..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
prata, berätta, samtala
Suomi
puhua, keskustella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylitornio, (ylheinen)
Esimerkki
Puhua, praatia, porista.
Posmottaa, sompottaa, pauhata.
Sitä saattaa sanoa mielipitheitä monela laila.
Sannoo IB Uusitalo Aapuassa.
Alkuperä
Tapainen, Lampinen, Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
plugga, råplugga, läsa ointressanta böcker
Suomi
lukea
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kyllä se saapi posmottaa lukea enneku se tullee lääkäriksi, 5 vuotta koulua.
Kulttuuri taustaa sanasta
Puhua, praatia, porista.
Posmottaa, sompottaa, pauhata.
Sitä saattaa sanoa mielipitheitä monela laila. Sannoo Inga Britt Uusitalo.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
underjordiskt väsen som samlas i mängd runt kista när kyrkklockan slår, väsen som föregår kista vid begravning
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Svappavaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Sillon ku (kirkon)kelloja soitethan?sillon net on manalaiset koola, sen heän ruuhmiis tykönä, Kainulasjärvi: Manalaiset kulkevat vain niinku aaltona Svappavaara: Panthiin manalaiset sem päälle (noita pani rosvoile). Kompelusvaara: Viinasta kattothaan onko siihen tarttunhee manalaiset, jos on jokin tuntematon tauti, Svappavaara: Ei se manalaiselle tartte ku pokata vain hyvä päivää, Kainulasjärvi: Manalaiset oj jokka jälkhiin kulkeva asioilla?tuovustethiin päresoitola pois arkun ympäriltä ku oli pimeä aamu. Eeläkäypä vei soittoa kantajain eessä riihheen ja sano: kaikkip pois. Mutta ei valkealla päivällä soittoa, mutta eeläkäypä. Veikko Pahajoki: Meillä sanothiin manalaisiksi mutta ylheisesti näillä tarkotethaan maahisia. Heillä oli oma elämänsä maan alla lehminheen kaikkinheen. Lehmät oli heillä kuitenki heikkotasosempia. Ihmislapsiaki haluthiin maanalle asumhaan ko piethiin parempanna. Soili Kuparinen Os Aikio: Ne teki vaihdokkaita ihmislapsen kanssa. Hauska tarina oli se kun komsiossa makasi vauvan sijasta vanha ukko. En muista mitä piti tehdä, että toivat oikean vauvan takaisin. Unto Matinlompolo: Manalaisia net olit meiläki ja ko net olit harmittomia niin met kläpit kuttuima niitä kotosasti "manuiksi"
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, underjordiskt väsen, nåjden har makt över denna och kan sätta den på tjuvar, lukar död, små varelser som man kan se och höra, Vertaa miesväki. Vertaa maahinen, sama olento. Suomen kirjakielessä ei ole sammaa kulttuuria sen takia kummitus ei vastaa manalaista.
Alkuperä
I Tuovinen, Veikko Pahajoki, Unto Matinlompolo, Soili Kuparinen Os Aikio, Feisbukki, Väylänvartisten sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
lång person
Suomi
pitkä ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
Artur
Suomi
Arto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaaran alue; Kainulasjärvi
Esimerkki
Iiskon Arttu fanns i Kainulasjärvi.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
underjordiskt väsen, skogsrå
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä: Ei saa mennä methän, maahiainen suostuttaa ja viepi. Rovaniemi: Ne om maahiaistem polkuja. Stigliknande spår i skogen är gjorda av skogsrån, och på dessa fick man ej göra eld, man fick ej nattro.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sama ku manalainen. Vertaa haltia. Suomen kirjakielessä ei ole vastaavia sanoja koska koko mytolookinen mailma puuttuu kirjakielen kulttuurista.
Alkuperä
Paavola, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
kopertaa
keho
Ruotsi
famla, treva, känna efter
Suomi
tuntea, kopeloida
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: kopertaa pimeässä.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
Ruotsi
grind
Suomi
veräjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Ylitornio, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio, Ylitornio, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: Krinnu se on tuo mikä saranoila kääntyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa veräjä
Alkuperä
Tapainen, Aejmelaeus, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-20
Ruotsi
reparera, förstärka, renovera
Suomi
korjata, panna kuntoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi5, Narkaus1
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-20
Ruotsi
slug; lymmel, lurendrejare
Suomi
ovela; viekas henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Ruotsin skälm. Främst om män.
Alkuperä
Sipola, Liljeblad, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-20
Ruotsi
Äihämäjärvi
Suomi
Äihämäjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narken
Esimerkki
Sanan merkitys epäselvä ja mystinen. Saamea?
Kulttuuri taustaa sanasta
Äihämäjärvi ja Äihämä kolonaatti. Vertaa Äihämäsaari, Täränönväylälä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-19
Ruotsi
pärm, bokpärm
Suomi
kansi, kirjankansi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu5
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kalma id. Svenska skalm.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-19
Ruotsi
pärm, bokpärm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Främst Gällivare.; Nattavaara, Ullatti, Soutujärvi, Skaulo, Vittanki, Svappavaara
Esimerkki
Nattavaara1, Nattavaara3, Nattavaara2, Ullatti1, Soutujärvi-Skaulo: Taka kalmasta etheenpäin. Vittanki, Svappavaara: Kirjan kalmat.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pärmä, skalmi id. Svenska skalm, glasogonskalm t ex.
Alkuperä
Airila.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-19
Ruotsi
lastbar, -vänlig, rymlig
Suomi
kantava, tilaava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Soppero; Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: latosa venet. Henning Johansson: Latoosa venet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bra att lasta i, t ex båt.
Alkuperä
Airila. Henning Johansson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-19
Ruotsi
Äihämäsaari
Suomi
Äihämäsaari
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kalix älv i Tärendö
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Äihämäjärvi, iänpuolela Narkausta.
Alkuperä
Facebook, Tärendö.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-18
Ruotsi
avelstjur
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Tage Lehto Pajala.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Ruotsi
fuska, vara otrogen
Suomi
pettää, olla epäluotettava
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kring Tärendö
Alkuperä
Tage Lehto, Pajala.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
perse: olla perse auki
ilmaus
Ruotsi
vara medellös, utblottad
Suomi
olla rahaton
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Sillä om perse auki ku tuuram putki.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Ruotsi
utblottad, pank
Suomi
rahaton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa plakki id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-17
kana/n/jatko
vene
Ruotsi
böjd del i för, spets, förlängningsdel till köl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Turunen, Aejmelaeus, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Ruotsi
böjd del i för, spets, förlängningsdel till köl, uppskjutande spets i för, bak
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Simo, Enontekiö, peräkana, nenäkana, keulakana; Kompelusvaara, Nikkala
Esimerkki
Kompelusvaara: Kuutti eli kana ov venheen nokka. Nikkala
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen, Räsänen, Paloheimo, Sipola, Artimo, Isoniemi, Lepistö, Paloheino..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Ruotsi
plommonträd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Ruotsi
lök
Suomi
sipuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Harvinainen
Esimerkki
Kompelusvaara (harvinainen): Viktori on niinku slööki, ku sitä ottaa yhen kuoren se on alla toinen kuori.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Enimäksheen lööki. Jellivaaransuomen s: stolppa, skoulu, slangata, strappu etc.
Alkuperä
I Tuovinen. Väylänvartisten sanakirja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17