Uutisia

luoska nainen
Ruotsi
smutsig, okunnig, oansvarig, dåligt klädd (kvinna)
Suomi
ryöttä, moraaliton nainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Vittanki
Esimerkki
Parakka: Jok on oikein förmitätön ja ryöttä (on luoska). Kompelusvaara, Vittanki: Kyllä se näyttää hyvin luoskalta se vaimo.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
kuohari etnisyys työ ihminen
Ruotsi
kastrerare (vard)
Suomi
kuohija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Tiuhtoo ku kuohari. Kainulasjärvi: Ja kuoharit ne mustilaiset.
Kulttuuri taustaa sanasta
vardaglig benämning
Alkuperä
Hämäläinen, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
kulkunimi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
slangord, slangbenämning, vardaglig benämning
Suomi
kulkunimi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Sälli, Selli jellivaaransuomi nimi
Ruotsi
Kjell
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Pärkämäkoski paikannimi
Ruotsi
Pärkämäkoski
Suomi
Pärkämäkoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Lainioälv
Esimerkki
Fors nedan Pärkämä i Mestossuanto, Kalix älv.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans Pärkämäkosket Finns en andra Pärkämäkoski i Lainio älv, enlgit Vesa Hiltunen, Junosuando. Tycks inte vara vare sig finska, samiska eller svenska. Inget motsvarande på den finska sidan om gränsen.
Alkuperä
Rolf Augustsson, Narken. Vesa Hiltunen, Junosuando. Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
pärä ihminen
Ruotsi
uppkäftig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Semmonen pärä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-16
Kaihnuunranta etnisyys paikannimi satu
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Kaihnuunranta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaihnuunranta är en vik norr om Mestoslinkka. På den östra sidan, söder om Vuopio. Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Wuopions mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Wuopion, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2021-03-16
Kainhuunranta paikannimi
Ruotsi
namn på strandremsa norr om Mestoslinkka, strax söder om den fiskrika långsmala viken, Vuopio
Suomi
Kainuunranta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kainhuun väylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Wuopions mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Wuopion, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Alkuperä
Albin Oja, Kainulasjärvi, Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2021-03-16
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotsi
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Alkuperä
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15
täijellä kotitalous hyönteinen
Ruotsi
döda löss
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vettasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
täisauna sauna lääke
Ruotsi
lusbastu, där sängkläder uppvärmdes för att döda löss
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: Lämmitetty vasitusta täisauna, sillon n olit täimarkkinat makaukset sielä pietty
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
broslata lainasana työ puu
Ruotsi
brossla, dra timmer till släde
Suomi
apulastaaja vetää tukkeja kelkkaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska brossla.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
raavastua mies ihminen
Ruotsi
bli vuxen/ bli man
Suomi
miehistyä, tulla aikuiseksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. miehistyä
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
morsian häät nainen
Ruotsi
brud
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: Morsianta on häissä nostettu kolme kertaa kunniaksi. Kompelusvaara: Morsian häittei, jäkhiin vaimo. Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
prutku nainen häät lainasana slangi
Ruotsi
brud
Suomi
prutku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Prutku = brudgum?
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
toikko keho
Ruotsi
stelben
Suomi
suora, jäykkä, toikkojalka, jäykistynyt suoraksi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa toikkojalka.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-14
toikkojalka keho
Ruotsi
knä går ej att böja, stelt ben
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kainulasjårvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Mäen Hermannila oli toikkojalka. Leif Hannu Kainulasjärvi.
Alkuperä
I Tuovinen, Leif Hannu, Kainulasjärvi. Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-13
ukkonen luonto
Ruotsi
åska, åskväder
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Alatornio
Esimerkki
Kompelusvaara, (uusi sana, 1930-luvula) Sieppijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Alatornio, (ylheinen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pitkänen,
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
herranvoima lainasana luonto uskonto länsisuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, herranvoima s 'åskväder?' (SMS). Religiös metafor. Herra från herre.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
leikko vesi etnisyys luonto vene
Ruotsi
korsande ström, våg
Suomi
poikkivirta, aalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Souvussa hääythin mennä poikki, leikhon. Parakka: Ei järvilainen saata sauvotakhan, eikä se arvaa venettä kääntää, ku se tullee leikko nin se on varsin selässä venet.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
aalo vesi
Ruotsi
våg
Suomi
aalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Aalo.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
kartta lainasana hevonen itäsuomi
Ruotsi
hästskrapa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa västfi, kartta s \'spec redskap\'; endast i fiT och sydöstfi, västfi skrapa, krapa m fl id; östfi och tavastl suka id (ALE 309, SMSA).
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
rietasäijä ihminen uskonto näkymätön maailma lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
den fördärvlige, frestaren, jävulen, bockfot, fan, den onde
Suomi
piru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tuulenpuska
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11
kluuta kotitalous lainasana
Ruotsi
trasa för att rengöra juver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Räsänen, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-11