MEÄN SANA
Ruotsi
skölja
Suomi
huuhtoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa viruttaa id, Finska dialektarkivet, östfinskt ord västfi, viruttaa v \'skölja\'; östfi \'tänja, utdraga\' huuhtoa \'skölja\' (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-20
Ruotsi
brynsten, slipsten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2, Nattavaara2
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-19
Ruotsi
kravatt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka, Paloheimo, Paavola, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-19
Ruotsi
mäta träds tjocklek med klave
Suomi
mitata puun vahvuutta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kotona klaavasima puita ennen myyntiä pysthöön.
Kulttuuri taustaa sanasta
Klave var instrumentet.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-19
eteläläinen
ruoka
Ruotsi
vit-, platt- , illasmakande potatis
Suomi
valkoinen-, litteä-, huononmakuinen peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Muonio. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-18
Ruotsi
keps
Suomi
lippalakki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-18
lihakeitto
ruoka
Ruotsi
köttsoppa med potatis och risgryn
Suomi
lihakeitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Kittilä, Kemi
Alkuperä
Syrjänen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
närskiä, närskätä
kalastus
Ruotsi
nappa
Suomi
tärpätä, napata.
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. tärpätä, napata. Vertaa ruveta fisketerm
Alkuperä
2006. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
Ruotsi
id
Suomi
säynäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Id får ofta binnikemask. Bör frysas innan tillagning.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maritta Hendriksson, Jan-Olof Anttila, Rovakka:
Säynävä. Okänt i Kainulasjärvi. Vertaa säynäjä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
Ruotsi
matsäck, färdkost i ryggsäck
Suomi
eväslaukku, ruokalaukku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vinsan Kalla sanoi kulutuksessa joka päivä: Jahaa, kauppa kiini, kun oli syöny valmhiiks. Siis laukun piti panna kiini. Ruokarasti oli loppumassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laukkuryssäläinen merkittee kaupparyssäläinen. Niitä kulki Tornionlaaksossa talven aikana. Karjalankielessä laukku on kauppa ja piian sieltä Kalla sai kauppasanan?
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
mat, färdkost, matsäck
Suomi
ruoka, eväät
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Meän kieltä 1986: - Ei tämän aikhaisilla evhäilä jaksa sen enämpää, ukko arveli 1200
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ruoka, ruuat, matkaravinto
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Meän kielen sanakirja: Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
sträcka
Suomi
matka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pitkä taipale. Vertaa taival. Sukunimi Taivalsaari.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
binnikemask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Förekommer ofta i id. Men även i t ex harr.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
luggning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
luggning
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
luggning
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
bräda för sköljning av byk, tvätt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
puu, jolla huuhdotaan pyykkiä
Alkuperä
Artimo. Nedtecknat av Jukka Korva 2009.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
tvätt
Suomi
pyykki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-15
Ruotsi
mört
Suomi
särki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-14
kessäintyä
ruoka
Ruotsi
försurnas (ej ruttna)
Suomi
hapaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nilivaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-14
Ruotsi
storstavad
Suomi
isokirjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Näen mie vielä lukea tuota isopränttistä raamattua puolenpäivän aikana.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
Ruotsi
August
Suomi
Auku
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Aake oli Mestos Pekan poika. Syntyny Mestosvaarala.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Tammerkoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Esimerkki
Merkitys piian koski missä on pieni suanto. Tammerkoskessa näyttää olla yks pieni suvanto.
Kulttuuri taustaa sanasta
Marjo-Riitta Aine: Vuonna 1779 perustettu Tampereen kaupunki on saanut nimensä Tammerkoskesta ja kosken ympärillä olleesta samannimisestä kylästä. Merkittävä kauppapaikka kosken kupeessa oli ollut jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Kosken arvioidaan syntyneen 5 500–6 000 vuotta sitten.
Aiemmin kosken nimen on selitetty tulevan muinaisruotsin sanasta damber (nykyruotsin damm), joka merkitsee patoa ja myllyä. Nykyisin kuitenkin uskottavampana pidetään Pauli Rahkosen vuonna 2011 esittämää selitystä, jonka mukaan nimen taustalla on kantasaamen sana *te̮mpe̮l eli ’(koskien välinen) suvanto, suvanto koskessa’. Sanan nykymuoto on pohjoissaamessa dappal.
Rahkonen esittää kosken nimen olleen kantasaamessa *Te̮mpe̮lkōške. Nimi sopii hyvin kuvaamaan Tammerkoskea, jossa luonnontilassa ollessaan oli 3–4 koskipaikkaa ja 3–4 suvantoa. Myös joihinkin muihin Suomen Tammer- ja Tamper-nimiin selitys sopii. Näistä yksi on Kaustisen Tamperkoski.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985.
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2021-08-13
Ruotsi
Fredrik
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Feetu Ullattissa, sannoo Ivar Palo: Mie tunsin yhen Feeton Hjalmarin Kuusihuornasessa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13