Även pätti i Aapua, enligt S Paulaharju.
Pätti bör ha varit den allmänna termen. Som mettä, inte metsä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pätsi s \'uteugn\'; karelska \'ugn i pörte\' (Vuorela 1975:318f). Sama sana kun Buda-pest. Pest unkarian kielessä merkittee ulkopesä. Pätsi meänkielessä.
Det finns viss evidens för att de äldsta masugnarna i Tornedalen där man redan under järnåldern smälte myrmalm och sjömalm kallades för pätsi. Men vi har ju förstås inte ordet pätsi som bevis. https://www.ltu.se/research/subjects/Historia/Nyheter-och-aktuellt/Slaggfynd-omkullkastar-historien-1.160288?fbclid=IwAR07pWh3loZBPD2rb7uC-0_FxThXwwxmeA7JgURjGFC9xdUsF3tKsRt_l3E Se även https://fi.m.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4tsi?fbclid=IwAR1yfJ4_TSt-xAQYbtgqnOrHyVyakXt8p9b-ipMq5lUD_yw7WkmrNXO8in4
Lukkarin talo oli juuri Vanhaavaaran laijala. Koko 800 hektaaria mettää myythiin mettäpuulakile 800 kruunula. Ja pere joutui jättää talon. Yks tuli trengiks Uuvestalhoon, muut menit Amerikhaan kruuvatöihin Michiganissa. Helmer Järvenpää (1900-64) jäi naimattomaks koska hällä oli kyykkyselkä. Vitaamiinin puutheesta hän sai käyrän ja lyhyn selän. Sillä ruuhmiila oli vaikea kohata vaimoja. Ei saanu hyvvää ravintoa, se syy. D-vitamiinin puute. Helmer asui Uuventalon paikassa kymmeniä vuosia ja oli talon trenki. Vaikka vaikea ja monele olis ollu katkera tausta Helmer oli ystävälinen, taitava ja työläs mies.
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt muntlig historia köpte SCA (hade annat namn tidigare, Hummel & Bergman ) hemmanet Lukkari i Kainulasjärvi för 800 kronor. Lukkari hemmanets ägare hade skulder på 800 kr till olika privatpersoner och kanske även till fd SCA. Hemmanet var på ca 800 hektar, så 1 krona hektaren. Hyfsat pris, även då. SCA sa att de betalar skulden om de fick hemmanet. Lukkarifamiljen blev helt utblottad, men skuldfri. Flera utvandrade till USA och gruvorna i Michigan. En del av barnen fick puckelrygg för att de inte fått d-vitamin. En av dem var Helmer Järvenpää, 1900-1964. Han blev dräng och inneboende hos oss. Bodde i hallrummet hela sitt liv. Mycket kort eftersom ryggen var krokig. Vi barn trodde han förvarade snus i puckeln, eftersom han snusade mycket. Hade han fått allsidig kost hade han kunnat gifta sig och få barn. Svårt att träffa kvinnor med den kroppen. Helmer var alltid vänlig, händig och arbetsam.
Lähde
Birger Winsa hört av John A Winsa Kainulasjärvi..
Tallennin Birger Winsa
Purnu, Järämä: Ne (päätheet saurassa) kohta kylmetyithiin jos oikhein satoi, Isovaara-Storberget: Kylmettyy jalka aina, huono verikulku ette kylmettyy jalka - veri ei sirkele, Nilivaara: Kylmettyi illala, Nattavaara: Pane vaatheita ettet palelu eli kylmety, sama asia? ei ole iso väli, Nattavaara: Mamma sano: pane vaatetta ettet kylmety, se ei sanonu palelu, Soutujärvi-Skaulo: Syksylä kylmettyisin ko oli niin kylmä, Soutujärvi-Skaulo: Nukkua puitten alla, hevoset vieressä kylmettynheet, Soutujärvi-Skaulo: Minne sielä mettäsä kylmetyttiin ja olthiin ko ei ollu koijia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jäätyä, paleltua. Pajalassa paleltua kun Jellivaarassa kylmettyä