MEÄN SANA
Ruotti
pedal
Suomi
poljin
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin 2005-12-05 Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-30
Ruotti
ett armveck, fång, större knippe (mått)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie olen kantanu kainalon saunapuuta saunhaan. Nouva kainalo heinää! Kainalo on pienempi määrä kun sylilinen. Isä kantaa pientä lasta kainalossa sänkhyyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används inte längre i Finland i betydelsen armveck eller mått. Ett armveck bastuved, hö eller liknande är vad man bär med en arm i armvecket. En famn ved eller hö är vad man bär med två armar.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-25
Ruotti
lös, sladdrig (ex. bröd)
Suomi
löysä
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Verkar vara ett inlåningsord från samiska. Lipsu i Pajala i betydelsen slapp, slö. Slipprig från svenskan. Men kanske samiskan har lånat in från nordiska språk med en annan betydelse och sedan till gällivarefinskan. Lulesamiskans "šlibžut" har betydelsen "fladdra".
Lähde
Torbjörn Ömalm.
Tallennin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-03-24
Ruotti
övre del av arm, armveck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: veiv vähäsen heiniä kainalossa lehmile.
Lähde
I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
Ruotti
armhåla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainalo även i betydelsen armveck. Även som mått, ett fång ved, hö. Kainalo heiniä, kainalo saunapuuta.
Lähde
Airila, Sipola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
pohjosenkyrpä
keho
puu
Ruotti
nordtapp (trä)
Suomi
puutappi puun pohjoispuolella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Piti katkasta männyn viis senttiä pohjosenkyrvän allipuolelta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Det är en tjock trätapp, en gren som dött och en ny gren har vuxit upp. En avbruten gren alltid på trädets nordliga sida.
Lähde
Leif Hannu, Kainulasjärvi. Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-22
Ruotti
renlav
Suomi
jäkälä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: panna jekala seuhraan.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotti
rövhål
Suomi
peräaukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa persheensilmä
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotti
islandslav (åts under nödår)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
I Svappavaara korvajiekala.
Lähde
I Tuovinen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotti
lav, Islandslav?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: kliisterijäkälästä tehtiin kliisteriä ja färiä.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotti
tygsudd, renstrasa (för gevärslopp)
Suomi
puhdistustukko
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Puoltikasvaara
Esimerkki
Frohtimet bör vara ett lån från svenskan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Renstrasor av skinn för rensning av gevärslopp. Men även tygsuddar förekom.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-21
Ruotti
läsare
Suomi
lukija
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-20
Ruotti
skum
Suomi
vaahto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vahto
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2020-03-18
Ruotti
armerare
Suomi
raudoittaja
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. raudoittaja
Lähde
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja.
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-17
Ruotti
samerock
Suomi
takki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammakko, Dokkas, Soutujärvi-Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
Maholinen lainasana saamesta.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-17
Ruotti
skälsland
Suomi
tynnyrimaa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Gällivare kommun ytmått, troligen 317,2 m2
Lähde
John Josefsson.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-17
Ruotti
skälsland, 17, 8 m2?
Suomi
tynnyrimaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
1543 tecknas byn för 19 hemman samt ett kyrkohemman och taxeras för 1154 skälsland fördelat på 974:144:36 på åker, äng respektive fiske. Ett skälsland utgjorde 0,432 hektar.
Lähde
John A Winsa, 1913-1993 Kainulasjärvi.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-17
Ruotti
sköte, mutta (nedl)
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotti
mutta, sköte
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, rakhaus priimu, eli sama pöönä juuri, josta lapsile sanothaan että pöönä näkkyy
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotti
mutta, sköte
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: rakhaus priimu, eli sama pöönä juuri, josta lapsile sanothaan että pöönä näkkyy.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotti
sköte, mutta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, sillä oli hyvä näppy
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotti
smoothie, frukter och grönsaker mixade till en dryck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Inlåningsord från engelska. Nytt lånord.
Lähde
Torbjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
pakkastiane/n/
lintu
Ruotti
talgoxe, Parus major
Suomi
talitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa talitianen, talitiitinen
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
talitianen
lintu
Ruotti
talgoxe, Parus major
Suomi
talitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
finska talitianen
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09