Rajarasismiks sanothaan kun on alentavia mielipitheitä suomalaisista ja Suomen kulttuurista. Rajarasismi pyrkii estämhään rajaylimenevää yhteistyötä. Olletikki ylheistä Haaparannala koska sielä pyrithään yhistää Haaparanta-Tornion julkisia stryktyyriä. Rajarasismi estää selvä järkeä millä kehittäis raja-aluetta. Vertaa rasifiierinki, vonnu, rasismi, porstuasuomalainen ja kulttuurirasismi. Ruottin valtion laki määrää ettei saa verorahoja käyttää rakenthaan rajarasismia. Tätä tekkee Isof, Institutet för språk och folkminnen meänkielen ekspertitten kans yhteistyössä!
Övrigt
Mer ingående diskussioner om gränsrasism, kulturrasism, diskriminering och språkplanering i:
Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa.
Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020.
Birger Winsa.
Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B &
Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters.
Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet.
Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Kainulasjärvi, även Mannenpalo förekommer. Kainulasjärvi: lappalainen varotti Jussapekkaa samasta kohtalosta ku hänelä ittelä oli ollu että Ruosni raukka sen myrkytti.
Övrigt
Enligt den folkliga traditionen dog en man vid namn Manne på denna plats. Han blev förgiftad i Petäjävaara där han arbetade som dräng, fick gift i kaffet eller maten som husbonden lär ha lagt i, och på hemvägen till Pajala dog han. Därav Manne-raukan-palo.Husbonden var omtalad för denna och liknande gärningar.Man blev uppmanad att undvika och dricka kaffe hos honom.Händelsen lär enligt traditionen ha skett någon gång under 1800-talet. Anders fullständiga namn var A.Andersson-Ruosne-Labba.Sonen Anund (1819-1877) var nybyggare i Pempelijärvi. Den ökände "Ruosni" var Johan Erik Anundsson-Ruosne f. 1846. Han var son till Anund Andersson-Ruosne som i sin tur var son till ovannämnde A.A-Ruosne-Labba,Nuortikon Marjas äldre bror. Tilläggsefternamnet Ruosne lär vara samiska och betyda "den som har häftigt humör"och ska ha getts av någon präst. Rune B.Samuelsson nämner i sin bok "Nybyggare i Sameland"att ovannämnda Anund dödades i ett knivslagsmål så det hände ruskiga saker om allt detta är sant. Bror Wennström, är källan,
Källa
Omtalad historia. Bror Wennström.
Nedtecknat av Birger Winsa
Kompelusvaara, Parakka: Kellohevosen suostuutethan. Se käytethän kolme kertaa kiven ympäri vastapäifhän ja joka kerrala antaa suoloja joihin on kravattu siitä kellosta vaskea ja aina panna siihen kivele ne suolat siksi aikaa.
Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kun sai maistaa oikeata lehmän maitoa tetrasta kätevästi huomas ette valheelinen lehmänmaito oli paljon rasvasempi. Mamma myi sitä rasvamaitoa koulhuun, ja mie häpesin kun se teki sitä. Ja viimen koulu alko osthaan oikeata tetramaitoa.
Övrigt
Tetraförpackad mjölk kom till Kainulasjärvi ca 1964. Skolan började köpa mjölk i tetra och det krävdes att mjölken är pastöriserad.
Ordet tetra är inlånat från patentet som lade grunden för företaget Tetrapak.
Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Övrigt
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Källa
Gällivarebor under 1980-talet..
Nedtecknat av Birger Winsa
Eilen puhuin ittele: Tuoki osti aika ryysyn, vaikka on rahhaa. Mies osti vanhaan traktorin. Onko ryysy ylheiskieltä? Ryysy taitaa olla vanhiin merkitys vaateryysy.
Veikko Pahajoki: Muistan 70-luvula ko nuori mies sanoi töissä ette tuo traktori on ryysy. Sitä saapi pölätä. En ollu ennen kuullu ryysyä konheista käytettävän. Muistasin ette oli Kieksiäisvaarasta. Saattoi olla Jellivaaran kylistäki. Olen varmasti kuullu jälkheenki mutta ei ole jäänheet mielheen niinko ensimäinen kerta.
Övrigt
Sannolikt gällivarefinska som även förekommer i Kainulasjärvi. Jämför romu skrot.
Källa
Torbjörn Ömalm, Veikko Pahajoki..
Nedtecknat av Birger Winsa
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Övrigt
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Juoksengi, Kainulasjärvi: Kyllä vain tässäki on koottu paljon kromua ja romua. Kromuloova oli meiläki. Pientä kromua: kruuvia, rautaa, kaikenlaista kromua.
Övrigt
En kromuloova kan innehålla udda skruvar och muttrar, överbliven spik, kanske en hammare som inte duger att ha i verktygslådan - smått och gott men havilisia.