Parakka, Sieppijärvi, Parakka, nukulainen, Kainulasjärvi kyllä se oravannahka mennee täyvestä jos se vain on sontu valkea, Ullatti, olthiin melkein täyiet poikaset, Svappavaara, paljo lapsia jo, täyetki lapset, ennenku käythin vihilä (vanligt bland flera par, kvinna, man), Sieppijärvi, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara,
Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus. Raukola: Den 24:e februari är det ”Kevät-Matti” (”Vår-Matti”). Vinterns rygg kröks och vi går mot våren. Det märks på att det blir mer livat i naturen. ”Matti har kastat sin heta sten i vaken, forsen eller brunnen”. Det bildas ingen ny is i strömmande vatten. Man kallar istapparna från taket för ”Matin parrat” , (”Mattis skägg”). Och ju längre Mattis skägg blir desto längre har våren kommit.
Man siade om kommande väder och sa att: om snön yr på Kevät-Matti så kommer det att komma flera snöfall innan våren är slut. Men det skulle bli en bra bärskörd. Det sades också att: ”Mattina on päivää hihtoa ja yötä nukkua.” (”På Vår-Matti finns nog med dag för att skidra och nog med natt för att sova”.)
Övrigt
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän.
Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin.
IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Källa
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Raukola.
Nedtecknat av Birger Winsa
Parakka, jos se iässä on nyrkkä (pilvi) ja länthen loiva se tullee alhalta tuuli? mutta pohjasesta jos toisin käsin menevä pilvivanthet, ku se vanttaa taivas, raitoo