Kokkouksessa oon kuttu, jolla saahaan porukka kokhoon. Joku sitten vettää kokkousta. Valithaan joku joka pannee ylös asiat jokka häätyy käyä läpitte. Toethaan kukka oova paikala. Asioita syynäthään puolelta jos toiselta, niistä tingathaaki välistä niin ette jokku saattava tulistua. Päätökset sitte lyöhään lukhoon ja panhaan kirhjoin paragraafi paragraafilta. Joku saattaa sanoa ette hään lähe tuomosseen fölhjyyn eikä ole päätöksen takana ja vaatii kirhjoin ylös ette ole sammaa mieltä. Jokku oova hyin hanakat kannattamhaan nokkamiehiä niinko kävi Lahenperän Eelikselle, joka sano ette herra puhheenjohjaja mie olen sammaa mieltä ko Korpi ja ko sitte kattothiin, ette mitä mieltä se Korpi oli ollu niin toethiin ette se ollu vielä puhunukhaan. Net oova melkosta tiitteriä nuot kokkoukset. Vaimo sannoo, ette kuivakki seurakunnan kokkoukset olit hauskat ko otti koko hoijon tiitterin kannalta. Matti Junes Votering oon äänestämistä, ette itte kuki jolla oon äänioiokheus anttaa äänen ja äänet räknäthään ja kattothaan kukka oova förslaakin takana ja kukka vasthaan. Monesti kokkuuksissa oon erilaisia partteja, partii touhuja. Soon sitte tuo votering elikkä äänestys vähän niinko korttipelissä, ette kattothaan. Sitä monesta käyhään kovia neuvonpitoja ennen äänestystä ja niissä tehhään sitte lehmänkauppoja. Joskus ko mennee äänestys tasan niin jouvuthaan vetähmään lotilla eli arpomhaan. Joku saattaa hoksata ette vettää förslaakinsa pois ko näkkee ette sitä kukhaan kannata eli ole följyssä. Sitte vielä kokkuuksessa oon aina joku joka tuopii framile päätettävän asian eli oon esitteliänä. Kokkuuksissa piethään neuvottelutaukoja, kaffepaussi usseimiten, minkä aikana jokhaisen partiin eli osapuolen neuvottelian päät käyvä kuumina, ette löyethään kaikile jotenkikhaan passeli päätösesitys ja päästhään etheen käsin päätöksen teossa.
Metafor för politiska beslut där man ger och tar.
Källa
Matti Junes född i finska Tornedalen,.
Nedtecknat av Birger Winsa 2009-05-10
Svappavaara: Lappalaisella se kyllä ruoka on. Mutta mitäs lantalaisela on nälkävuosina? Muuta ku nälkä ja pitka tie. Vittanki: Lapin lantalaiset. Sanonta: Missä lappi pakenee, sielä lanta sakenee. Liakkaborna kallade tidigare vojakkalabor med öknamnet lantalaiset. Klart nedlåtande benämning. Det har av J Vahtola tolkats som att samer mötte gödselspridande jordbrukare i Vojakkala.
Övrigt
Ibland nedlåtande. Välistä alentava. Syy sihen on luultavasti ette lantalainen merkittee sontalainen. Saamelaisten nimitys maanviljelijöistä. Tänä päivänä sitä ymmärethään maalaisena ja siis neutraali nimitys. Lantalaiset on nyt suomenkieliset, ruottinkieliset, norjankieliset ja saamenkieliset maanviljelijät.
Källa
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Kena, J Vahtola.
Nedtecknat av Birger Winsa