Jukkasjärvi: Kopat olheet tuohesta ja kivet siinä (i nät, fiske).
Övrigt
Björkbark användes som läkemedel mot sårskador. Petter Turtola preivissä joskus 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla pika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan .Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan , Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Källa
I Tuovinen, Petter Turtola.
Nedtecknat av Birger Winsa
Institution där man behandlade personer med exempelvis spanska sjukan, polio, tbc etc. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen..
Nedtecknat av Järämä-Satter
Vertaa pysähtää, Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Ylheinen sanonta oli ettei saanu kehua voimitten kans ja typheyttäjällä piti olla hyvät hamphaat. Ja kun siirethiin taiot seuraavalle sukupolvele hamphaitten kunto ja henkilön muraali oli tärkeät ominaisuuet. Siksi ei typheyttäjä halua praamia hänen lahjoista julkisuuesta. Yks typheyttäjä meni ja selitti omale vaimole lahjoisthaan ja ei menny pitkhään mies menetti taitonsa. Valitti ette oli kehunu omale vaimole syyksi. Vaikeinta oli ette typheyttää tuttavia ja sukulaisia jokka eppäilit. Tavalista on ette typheyttäjä saattaa typheyttää verenvuotoa telefoonin kautta. Mutta typheyttäjä ei saa maksoa vaatia keltä se typheyttää verenvuoon. Mutta saattaa antaa vain kysymättä. Saapi ottaa vasthaan mutta ei vaatia.
Svappavaara, Vittanki, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Alatornio, Tornedalen, sillon ku karhuu purree kuusen juurta se sannoo kettu että voi henei (hänen) jalkaa puret, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Kemi. Pauki, voi parantaa näköa ja markariini huonontaa
Övrigt
smör gjordes även av renmjölk, blev talgigt och var inte bra, men i brist på bättre,
Källa
Johan Andersson, f 1900, Pauki.
Nedtecknat av Hämäläinen, Räsänen, Syrjänen, Paloheimo