Tornionlaakso Svenska och finska Tornedalen, Torne-, Muonio- och Könkämä- älvdalar samt övriga områden där man talar meänkieli., Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati Meänkieli
Övrigt
Uusi sana. Bengt Pohjanen on luultavasti luonu sanan joskus 1998. Kattokaa www.meanmaa.net 2010 sana alkaa saamhaan laajeman tunnustuksen. Sana meän käytethään useasti Suomen Tornionlaaksossa korostamhaan identtiteettiä. Wikipedia: http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wn/fit/Alkusivu
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA). Sannolikt en betydelseförskjutning i fiT pga att det fanns två ord för att tala, puhua och haastaa.
Nilivaara: Lappalaiset kuttuva meitä lantalaiseksi. Moskojärvi: Lappalaisekki on tulheet lantalaiseksi.
Övrigt
Bd 1429. Lantalainen var/är en beteckning på sysselsättningen som skapar etnicitet. Icke-renskötare, bonde, gruvarbetare. Lanta betyder gödsel. Folk som sprider gödsel på åker är jordbrukare. Lantalainen är gödselfolk. Täräntö är parallellfall. Dess närmaste ord på samiska är dearga som betyder gödsel. Täräntölainen är således jordbrukare. Täräntö är följaktligen jordbrukarbyn, eller mer konkret gödselstack.
Motsats lapp/same. Lantalainen betecknar kulturformen jordbrukare och bofast. En yrkestitel, som det påstås att även ordet lapp betyder, en renskötare och nomad, icke-bofast. Samerna själva ansåg för 100 år sedan att bara nomadiserande renskötare var samer. De som av olika orsaker blev jordbrukande samer med renskötsel som bisyssla var inte längre samer. Det var grunden för koncessionsrenskötseln. Kvinnor och äldre ville bli bofasta. De upptäckte att jordbruk gav med bröd och mjölk på ett lättare sätt än att vara nomadiserande renskötare. Se renskötsel.
Wikipedia skriver om Lannavaara: Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel.
Källa
J. Johansson, Moskojärvi. B Winsa egna källor, Wikipedia.
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
finlandsfinska, riksfinska, alla talade finska dialekter i Finland
Finska
suomen kirjakieli; Suomen murteet
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso, Malmikentät
Övrigt
Vertaa oikea suomi. Suomensuomi on kaikki suomen murtheet ja kirjakieli, koska meänkieliset ei tiä erottaa murretta kirjakielestä. Om man inte kan läsa eller skriva kan man inte heller mer än fragmentariskt skilja mellan finska dialekter och standardfinska. Instrument saknas. Därför finns finlandsfinska.
Källa
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Nedtecknat av Birger Winsa
meänkieli missä on enemmän suomen kirjakielen piirteitä
Ordklass
substantiv
Platser
Pajala, Kaartinen, rajaseuvuila; Meänkieli, Suomen
Exempel
Porstuasuomi on sellainen meänkieli joka lähestyy suomen puolista murretta. Viralinen meänkieli on porstuasuomea. Tämä teksti tässä on porstuasuomea.
Övrigt
Sana on keksitty noin vuonna 2000. Yks entinen STR-T:n johtokunnan jäsen käytti sannaa. Sannaa käyttävät net jokka ei halua yhteistyötä Suomen Torniolaaksolaisitten kansa ja pitävät ette meänkieli saapi liikaa vaikutheita suomen kielestä jos on yhteistyössä suomenkielisitten kansa. Vertaa vonnu, porstuasuomalainen. Tämä näkkyy käytänössä esimerkiks Feisbukin porukoissa. Meänkieliset on luonheet oman sivun missä meänkielen asioita keskustelthaan. Ja väylänvartiset on luonheet toisen sivun missä väylänvarren murretta keskustelthaan. Porstuasuomen asiat on kuitekki niin herkät ette sitä ei saa keskustella. Pittää olettaa ette meänkielen ja Meänmaan ekspertit ossaavat paremin kun meikäläinen. Ei esimerkiks ole ollu yhtään keskustelua miksi meänkielen pittää keksiä omia kielensääntöjä jokka poikkeavat suomesta. Esimerkiks poistaa b,d ja g kirjakielestä. Meänkielen sivula on noin 80 % iänpuolilaisia. Väylänvarren sivula on 95% iänpuolilaisia.
Källa
En före detta styrelseledamot i STR-T och Birger Winsa.
Nedtecknat av Birger Winsa