Kompelusvaara, Kompelusvaara: Jos net on kokohnaan sumuset niin se tullee huono satheinen kesä. Jos alussa ja lopussa tai koko aika on kirkasta se tullee paistekkesä, Rovaniemi, Alatornio, Kemi. Kainulasjärvi: Aurinko mennee peshään 3 päivää joulun aikana. Ensimmäinen pesäpäivä kertoo kesäkuu sään, toinen heinäkuun sään ja kolmas elokuun sään. Äiti ruukasi sanoa, että loppiaisena päivä on jo pesän lämmitystä pitempi.
Tapanina se on kanan askelta pitempi. Tuohmaan ja joulun välistä aikaa kutsutaan laajalla alueella Suomessa »pesäpäiviksi». Auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään, josta se nousee jouluaamuna. Tällöin vuosi aloittaa hitaasti kulkunsa kohti kevättä. Pesäpäivien aikaan ei saa kehrätä, hakata metsästä puita tai edes vuolla lastuja. Näistä teoista seuraa onnettomuutta karjalle tai viljalle.
Övrigt
Dagar kring jul när solen står still, 9 dagar med början från Anna-dagen, börjar vid Niilo-dagen, klara bodagar skapar god skörd och sommar, oklara dagar dåligt år.
Källa
I. Tuovinen, Artimo, Nirvi, Kaarakka.
Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-12-23
petkalans
Svenska
utsträckt?
Ordklass
adverb
Platser
Meänkieli; Kainulasjärvi
Exempel
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, se härkä oli petkalans kuolemassa
Källa
Nedtecknat av I. Tuovinen
petkel
Svenska
trästång med bred spade och järnbeslagen egg för barkning och vid bak
Ordklass
substantiv
Platser
Meänkieli; Alatornio, Enontekiö, Vittanki, Sieppijärvi, Arpela, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Kittilä, Kemi
Exempel
Alatornio Alatornio, Enontekiö, Vittanki, Sieppijärvi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kainulasjärvi, petkel on pietty aina missäki, Kittilä, Kittilä, Kemi
Övrigt
anv förr för att t ex hacka ax som blandades i bröd, och numera som ishacka på farstu, barkspade för att barka timmerstockar
Källa
Nedtecknat av I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen, Airila, Liljeblad, Kaarakka