vertaa polttiainen, hytyäinen, sääski, kirsisääski, Knott kommer under sensommaren, större än hye. östfinska, mäkärä s \'knott\'; västfi mäkäriäinen id (K Haapanen k 2433, SMSA).
Källa
Kompelusvaara, hyes se on ja mäkärä ja sääski Sarvisavaara1.
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok, Valonen, Tuovinen, Artimo, Liljeblad, Sipola, Rapola
Kainulasjärvi, niinku lutheenlänget ja siansarvet (sanothaan liasta ja toljusta), Rovaniemi, meneppäs tahthon toisesta luthellänget, kärpäsensuittet ja sonsarensuunkorjausvärkit
Enontekiö, Ylitornio, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Lohijärvi, Vittanki, Kompelusvaara, hevòsvaaksiainen se on hyönne seki, Lohijärvi, Kätkäsuanto, kun se ennem puoltapäivää pistää nin se on paha, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, Enontekiö, onnea se tietää ku vaaksiainen pistää? pittää äimälä tämä pisto poistaa, piirtää matkien kolmek kertaa vastapäivään sen ympäri, sitten sylkästä sen kesken ja sanoa: otap poist myrkkysti!, (kans hörhöläinen)
Övrigt
vertaa räkkä, etana
Källa
Nedtecknat av I. Tuovinen, Liljeblad, Paloheimo, Artimo
Förekommer under islossning i Tenojoki. Eräs koskikorentolaji, joka lentää jäitten lähtiessä samaan aikaan kun ensimäiset lohet nousevat Tenoon. En typ av forsslända, som uppträder i samband med islossning, samtidigt som de första laxarna hoppar (leker) i Tenojoki.
Källa
Lapin sanoja 2006. Ur finsk nätsida..
Nedtecknat av Lars Lampinen Unbyn Boden 2006-02-05
suuri höylä, jolla tasoitetaan lautojen laitoja ym.sarvihöylä on toista syltä pitkä; terä on keskellä ja molemmissa päissä sarvet s.o. poikkipuu, joista kaksi miestä saattoi käsitellä sitä se CD för skiss.