Öknamn på same som har en näsa likt ett harrhuvud.
Källa
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Nedtecknat av Järämä-Satter
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Nedtecknat av Järämä-Satter
Öknamn för någon som är liten och spinkig som smålakar.
Källa
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Nedtecknat av Järämä-Satter
Öknamn på same som hade en tjock mage som påminde om en fisk vid lektiden.
Källa
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Nedtecknat av Järämä-Satter
Birger Winsa: Kukas söi hauenpään kevät aikana kun keitethiin kalakakkoja ja mätihaukia? Kotona pappa aina sai keitetyn hauenpään. Mie uskoin ette se oli kunnianloukkaus, mutta nyt uskon toisin päin. Talon isäntä piti saa parhaiman osan hauesta. Arto Baas: Pää Pyytäjälle. Keskimuru Keittäjälle.Pyrstö Peränpitäjälle. Maksa Maaltakattojalle. Markku Kurkkio: Pää pyytäjälle, suolet soutajalle, maksa maale kantajalle, pyrstö peränpitäjälle.
Övrigt
Aimo Viippola: Kalan päässä on vähän maukasta lihaa, lisäksi aivot ovat käytännössä terveellistä rasvaa . Säyneen. Lahnan. Ison ahvenen. Ym kookkaahkoitten kalojen päät antavat herkkupaloja kypsennettyinä savustamalla. Paistamalla ja keittämällä. Unto Matinlompolo: Ehottomasti hauen paras osa! Ikehneet lähtevät nauhana keitetystä päästä ja maku on toela hyä! Ja poskitten ja niskan myöski. Mutta silmän kalkkipallo on mauton.
Aimo Viippola: Kalan päässä on vähän maukasta lihaa, lisäksi aivot ovat käytännössä terveellistä rasvaa . Säyneen. Lahnan. Ison ahvenen. Ym kookkaahkoitten kalojen päät antavat herkkupaloja kypsennettyinä savustamalla. Paistamalla ja keittämällä.
Övrigt
Kompelusvaara: Ku on saatu viljon-kallaa, nin se päät keitethän.
Källa
Birger Winsa, I Tuovinen.
Nedtecknat av Birger Winsa
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Söithiin vielä 1950-luvula. Tornionlaakson hapakala eli syyrströmminki.
Övrigt
Rolf Augustsson i Narken: Farmors far brukade fiska mört i Kaartojärvi och salta in dem i tunnor, men det är över hundra år sen. Pappa saltade in mört nån gång när han råkade få nån i älven, med nät förstås. Jokku kessäinyt siikaaki. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Källa
Birger Winsa, Rolf Augustsson.
Nedtecknat av Birger Winsa
Pertti Kemppainen: Tintti menee tuonne Tenonvarteen se pieni lohi. Markus Palovaara:
Tintti vai titti? Titti on kuiten alle 3kg lohi eli yhden vuoden meressä ollut nousukala.
Markus Palovaara: Molempia versioita kuulee käytettävän. Tuo titti lienee se ”oikeampi”. Saamenkielistä taustaa ja käytössä sekä Tenon, että Väylän varressa.
Övrigt
Samiskt lån? Vertaa tintti och sintti.
Källa
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Nedtecknat av Birger Winsa