junku

Meänkieli
junku
Svenska
uppdragen stubbe med rötter ovan mark, el annat liggande ruttet trä
Ordklass
substantiv
Platser
Sieppijärvi, (ylheinen)
Exempel
Meän kieltä 1986: Faari ja poika olit koonneet lahonneita junkuja tuolta Hannun kuokkamaalta runsuläjän pääle 443
Källa
Nedtecknat av I. Tuovinen, Pekka Nikupeteri
Orddomän

Liknande ord