News

lammas huusholli fraasi elläin ruoka
Swedish
får
Finnish
lammas
Part of speech
substantiivi
Places
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Simo, Kuolajärvi, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Täräntö, Alatornio, Alatornio, Parakka, Lohijärvi, Kompelusvaara.; Kompelusvaara, Narkaus
Example
Kompelusvaara: Hänen lihansa syöhään, talista kastethaan kynttilöitä, suolista saapi suittenvarret ja sorkisthaan kriivari pännän. Narkaus, Elof Nordmark: Karkean merkki oli kiulu kummasaki korvassa takapuolela juri aivan juurela.
Other
Fåren sprang somrarna fritt i skogen och hade därför öronmärke som renarna. Varje fårägare hade eget fårmärke.
Source
I. Tuovinen, Hannula, Häll, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Räsänen, Anthoni, Kena. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-23
säynäjä kala ruoka
Swedish
id
Finnish
säynäjä
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi, Kittilä, Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi; Narken
Example
Magnus Gustavsson: Saltad id var traditionell höbärgningsmat i Narken. Men id kan få binnikemask. Man bör frysa iden innan saltning. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Other
vertaa säynäjä jalka, säynävä Siikaaki kessäinythiin ja särkeä.
Source
Kaarakka, Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-23
kessäintyny särki kala ruoka
Swedish
surmört
Finnish
hapasärki
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Söithiin vielä 1950-luvula. Tornionlaakson hapakala eli syyrströmminki.
Other
Rolf Augustsson i Narken: Farmors far brukade fiska mört i Kaartojärvi och salta in dem i tunnor, men det är över hundra år sen. Pappa saltade in mört nån gång när han råkade få nån i älven, med nät förstås. Jokku kessäinyt siikaaki. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Source
Birger Winsa, Rolf Augustsson. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-23
paula kalastus
Swedish
teln i not, nätteln, övre teln av vriden tallrot, nedre av hampa, el av hästtagel
Finnish
paula
Part of speech
substantiivi
Places
Kveeni; Vesisaari, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Kemi, Turtola, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Jyykeä
Example
Vesisaari Vesisaari, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Kemi, Turtola, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi: Alanen paula, Jyykeä
Other
Vettasjärvi: Paula on tehty hevosnehännästä tai harjasta, ja lehmäjjouhi on kansa hyvä seurassa, siitä tullee pehmeämpi.
Source
I. Tuovinen, Valonen, Kaarakka, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-21
kasa työ termi
Swedish
övre, nedre hörn av yxegg
Part of speech
substantiivi
Places
Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Jyykeä, Kompelusvaara, Täräntö, Jellivaara
Other
vertaa kaatua kasalensa el ngt annat vasst föremål
Source
Tiesmaa, Airila, Tuovinen, Rapola, Artimo, Räsänen, Sipola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-21
vinkkeli lainasana
Swedish
vinkel
Finnish
vinkkeli
Part of speech
substantiivi
Places
Täräntö
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-21
vinkkeli vaate lainasana
Swedish
filtstövel
Finnish
huopatossu
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-21
viruttaa länsisuomi huusholli
Swedish
skölja
Finnish
huuhtoa
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Rovaniemi.; Kittilä
Example
Kittilä: potut virutethan.
Other
Västfi, viruttaa v. skölja; östfi tänja, utdraga huuhtoa, skölja (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Source
Syrjänen, Artimo, Räsänen, Hämäläinen, Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-20
huuhtoa itäsuomi huusholli
Swedish
skölja
Finnish
huuhtoa
Part of speech
verbi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Other
Vertaa viruttaa id, Finska dialektarkivet, östfinskt ord västfi, viruttaa v \'skölja\'; östfi \'tänja, utdraga\' huuhtoa \'skölja\' (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-08-20
liip huusholli lainasana
Swedish
brynsten, slipsten
Part of speech
substantiivi
Places
Soutujärvi-Skaulo2, Nattavaara2
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-08-19
kravatti vaate lainasana
Swedish
kravatt
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Other
< ruotti
Source
Kaarakka, Paloheimo, Paavola, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-19
klaavata lainasana puu
Swedish
mäta träds tjocklek med klave
Finnish
mitata puun vahvuutta
Part of speech
verbi
Places
Rovaniemi, Kainulasjärvi
Example
Kotona klaavasima puita ennen myyntiä pysthöön.
Other
Klave var instrumentet.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-19
eteläläinen ruoka
Swedish
vit-, platt- , illasmakande potatis
Finnish
valkoinen-, litteä-, huononmakuinen peruna
Part of speech
substantiivi
Places
Muonio
Source
Tapio Lähteenmäki, Muonio. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-18
keeppa vaate lainasana
Swedish
keps
Finnish
lippalakki
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-18
lihakeitto ruoka
Swedish
köttsoppa med potatis och risgryn
Finnish
lihakeitto
Part of speech
substantiivi
Places
Sieppijärvi, Kittilä, Kemi
Source
Syrjänen, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-16
närskiä, närskätä kalastus
Swedish
nappa
Finnish
tärpätä, napata.
Part of speech
verbi
Places
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Other
Stfi. tärpätä, napata. Vertaa ruveta fisketerm
Source
2006. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-16
säynävä kala
Swedish
id
Finnish
säynäjä
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Id får ofta binnikemask. Bör frysas innan tillagning.
Other
Maritta Hendriksson, Jan-Olof Anttila, Rovakka: Säynävä. Okänt i Kainulasjärvi. Vertaa säynäjä.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-16
kauppa ruoka lempinimi/haukkumanimi slangi
Swedish
matsäck, färdkost i ryggsäck
Finnish
eväslaukku, ruokalaukku
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Vinsan Kalla sanoi kulutuksessa joka päivä: Jahaa, kauppa kiini, kun oli syöny valmhiiks. Siis laukun piti panna kiini. Ruokarasti oli loppumassa.
Other
Laukkuryssäläinen merkittee kaupparyssäläinen. Niitä kulki Tornionlaaksossa talven aikana. Karjalankielessä laukku on kauppa ja piian sieltä Kalla sai kauppasanan?
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-15
evhäät ruoka
Swedish
mat, färdkost, matsäck
Finnish
ruoka, eväät
Part of speech
substantiivi monikko
Places
Tornionlaakso
Example
Meän kieltä 1986: - Ei tämän aikhaisilla evhäilä jaksa sen enämpää, ukko arveli 1200
Other
stf. ruoka, ruuat, matkaravinto
Source
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Meän kielen sanakirja: Lars Lampinen, Unbyn Boden. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-15
taipale mitta
Swedish
sträcka
Finnish
matka
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Pitkä taipale. Vertaa taival. Sukunimi Taivalsaari.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-08-15
lapamato kiiski
Swedish
binnikemask
Part of speech
substantiivi
Places
Alatornio, Kompelusvaara, Rovaniemi
Other
Förekommer ofta i id. Men även i t ex harr.
Source
I. Tuovinen, Häll, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-15
tukkapöllö ihminen
Swedish
luggning
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-15
tukkajauha ihminen
Swedish
luggning
Part of speech
substantiivi
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-15
tukkamylly ihminen
Swedish
luggning
Part of speech
substantiivi
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-08-15