News

kaksinen lainasana
Swedish
duglig, ypperlig, prima
Finnish
kelpaava, hieno, hyvä
Part of speech
adjektiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja; Raisinvuono, Rovaniemi, Kittilä, Kemi
Example
Raisinvuono, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kemi: Ei se taija kaksista olla.
Other
Jyykeä: Ei se ole kaksista. Ei käytetä sen pusiitiivisessa merkityksessä. Ei sanota ette se on kaksinen, kun jellivaaransuomessa. Vertaa kakksi.
Source
Paloheimo, Meriläinen, Anthoni, Aejmelaeus, Rapola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-10
> more
pihturi laulu
Swedish
den som i sångkören, som sjöng under nyårsnatten, stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos
Part of speech
substantiivi
Places
Vettasjärvi
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2022-01-08
> more
pihturi sanaparsi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Koskapa pihturim om kiitoksen saanu? Ku joku moitti pärheempitäjää ja hän vastasi.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-08
> more
hishuuksissa: olla hishuun, olla hishuuksissa ihminen
Swedish
vara tyst, lyhörd, försiktig; uppmärksamma moral och seder
Finnish
olla hiljaa
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Kyllä nuotkin pitäisit olla hishuuksissa Kassa: Hissuksheen oon pikku hiljaa, hiljaa, äänettä ja hithaasti, rauhalisesti.
Other
Kantasana hishuus? Kans olla hishuuksheen.
Source
Bengt Pohjanen i Meänmaan Kieliraati. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-06
> more
pitäis panna sen vithuun takasi ja nussii uuvesti. fraasi sanaparsi
Swedish
mycket grovt uttryck om någon som är fullständigt hopplös/värdelös på något. Att personen behöver byggas upp från grunden igen.
Places
Purnu-bygden
Example
Kyllä pitäis panna sinut vithuun takasi ja nussii uuvesti.
Other
Vågar ej översätta denna fras ordagrant här. Hyvinki alentava sanonta jota ei ees sovi kääntää ruottiks.
Source
Purnulaiset. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-05
> more
olla niinku vithuun nukkunu fraasi sanaparsi
Swedish
mycket grovt uttryck om någon som inte lyssnar/saknar fokus eller engagemang.
Places
Purnu-bygden
Example
S´olet niinku vithuun nukkunu. Kainulesjärvessäki sanothaan näin.
Other
Vågar ej översätta denna fras ordagrannt här. Hyvinki alentava sanonta. Ei sovi kääntää.
Source
Purnulaiset. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-05
> more
pelarkuuna lainasana kasvi
Swedish
pelargonia
Finnish
pelargoni
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Source
2005-12-15 Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-05
> more
sirappitaikina, siirappi- lainasana metesiini
Swedish
plåsterdeg av mjöl och sirap
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Other
Syreeni uudenaik. harv.
Source
Kaarakka. Nedtecknat av Virpi Ala-Poikela. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-05
> more
syreeni lainasana kasvi
Swedish
syrén
Finnish
syreeni
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-05
> more
seeteri, seekeli uskonto
Swedish
fanken (mild svordom)
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Tuo seeterin kone, sanoi Winsan-Jussa Larvenista.
Source
Winsan-Jussa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-04
> more
muserus työ
Swedish
smulning, krossning
Finnish
murskaus
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Other
Vertaa museros.
Source
Miettinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-04
> more
haasia, -u huusholli jellivaaransuomi
Swedish
höhässja
Finnish
haasio
Part of speech
substantiivi
Example
Nattavaara4, Pålkima1, Nattavaara1, Nattavaara2, Nattavaara3, välistä sanottiin rehtu, sama asia? rettu on sama, Sakajärvi1, rehto ja haasio,
Other
6 slanor (seivästä eli ulkua) med 30 cm mellanrum, 3 m hög, borrade tappar i stolparna, 2 stolpar per hässja, 2 hässjor = 3 stolpar, vertaa leippo id, lehtihaasio lövhässja, rakenus två hässjor. Haasio informanten/-erna känner ej till ordet, Ullatti1.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2022-01-01
> more
Paari huusholli jellivaaransuomi
Swedish
hösläpa, höbärare av slanor
Finnish
paarit
Part of speech
substantiivi
Places
Markitta
Example
Hösläpa av 2 slanor med tvärslån rakt över bakdel.
Source
Markitta. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-01
> more
ojeti
Swedish
rakt
Finnish
suorasti
Part of speech
atverbi
Places
Meänkieli; Jukkasjärvi
Example
Jukkasjärvi: Mie menin ojeti siitä ku olin opas.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-01
> more
Valkamaa paikannimi
Swedish
Valkamaa
Finnish
Valkamaa
Part of speech
erisnimi
Places
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Source
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Writen down by B. Winsa
Edited
2022-01-01
> more
Venevalkama paikannimi
Swedish
Venevalkama
Finnish
Venevalkama
Part of speech
erisnimi
Places
Kainulasjärvi
Example
Venevalkama finns i Pärkämälahti i Kalixälv.
Source
Nils Gramner, Kainulasjärvi.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-01-01
> more
mannakryynipuuro lainasana ruoka
Swedish
mannagrynsgröt
Finnish
mannapuuro
Part of speech
substantiivi
Places
Alatornio, Kemi, Simo
Source
Hannula, Miettinen, Räsänen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
mannapuuro joulu ruoka
Swedish
mannagrynsgröt
Finnish
mannapuuro
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Mannapuuroa söithiin uuvenvuenaattona ja pääsiäisenä.
Other
Åts till nyårsafton och påsk
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
uuenvuoenaatto, uuvenvuenaatto joulu näkymätön mailma satu
Swedish
nyårsafton
Finnish
uudenvuodenaatto
Part of speech
substantiivi
Places
Stenungsund/Yrttivaara
Example
Unelma Mäki: Hellän päälä sulatethiin tina kauhassa ja ämpärhiin tyhjenethiin kauha. Jos tuli rosoa, se taisi olla sairautta tulevana vuona, joku taisi tietää rahhaaki, en vain muista, mikä...
Source
Bror Wennström 1942, Väylänvartisten sanakirja. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
paikka arvaus
Swedish
plats, ställe
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kainulasjärvi, Täräntö, Arpela, Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki
Example
Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Parakka, Jukkasjärvi, Vittanki, Parakka, Jukkasjärvi: On sielä suomalaistaki ny jossaki paikkaa. Täräntö: Missä paikkaa se paras kala on kaikissa vesissä (pään ja hännän välissä).
Other
https://ma-paikannimet.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=8db37b4b36c6492cb9778128ceb77989&fbclid=IwAR3dXw-eH7tvIp4cdpMQJTkTyUW929WK-0YIU_geTwHjsfjhu1sFjpsa9pw
Source
I. Tuovinen, Tuovinen, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
istutusaika huusholli ruoka satu
Swedish
tid för potatissättning
Finnish
perunan istututusaika
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvarsi; Lars, Vanhaa
Example
Lars Mäki: Första Maj-n aikana ! Jos aiko varemin istuttaa (panna). Maahan ei saanu panna ennenko talon (vanhaa ihminen) kävi avvojaloin polkasemassa, vähän niinku pyöhräyttämällä syvemäle valmisheen karhithuun multhaan! Sanoit että lämpimän maan istutus viikkoaki myöhempi sauttaa kylmän maan ja saapii ennenki syömäpotut !
Source
Lars Mäki.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
Vettasjärvi paikannimi satu
Swedish
Vettasjärvi
Finnish
Vettasjärvi
Part of speech
erisnimi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Vettasjärvi
Example
Sven Erik Knekta: Min koppling till Vettas är via min morfar och mor. Det sägs att den första som bosatte sig i Vettasjärvi var "Ullatinraukka", att han slog ihjäl sin vägvisare för att ingen annan skulle hitta hit. När en annan nybyggare bosatte sig på andra sidan sjön, lär han ha sagt: "Tänk, nu kan man inte ens gå ut och pissa utan att någon annan ser det!". Sedan dess känns redan Vettasjärvi nästan överbefolkat...
Other
Vertaa Ullatti, Nattavaara, Hakanen. Kainulasjärvis första invånare enligt folksagan var samen Paloraukka. Det var vanligt i sagan att man inte ville ha grannar närmare än ca 3 km. På yxhuggs avstånd. Om yxhugget hördes var det för nära. Även S Paulaharju berättar samma historia.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
itäsuomea itäsuomi
Swedish
östfinska
Finnish
itäsuomea
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Klikatkaa "östfinska" niin löyättä paljon itäsuomalaisia sanoja meänkielessä.
Other
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more
länsisuomea länsisuomi
Swedish
västfinska
Finnish
länsisuomea
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Klikatkaa "västfinska" niin löyättä paljon länsisuomalaisia sanoja meänkielessä.
Other
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-31
> more