News

Ingeri, Inkeri vaimo nimi
Swedish
Inger
Part of speech
erisnimi
Places
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Source
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-11-01
jauhotomu kasvi
Swedish
mjöldamm, höboss
Part of speech
substantiivi
Example
Parakka, huonot heinät, pikku jauhontomuu
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-11-01
runsuja kasvi
Swedish
höboss
Part of speech
substantiivi monikko
Places
Ullatti6
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-11-01
runsu kasvi
Swedish
Finnish
heinäkasvi tai kukka
Part of speech
erisnimi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-11-01
nylooni vaate lainasana
Swedish
nylon
Finnish
nailon
Part of speech
substantiivi
Places
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Example
Tornionlaakso: Nyloonivaatheet oli mudernia vaatetta.
Other
Stfi. nailon
Source
2006-02-15 Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-31
nyloonipaita vaate lainasana
Swedish
nylonskjorta
Finnish
nyloonipaita
Part of speech
substantiivi
Places
B. Winsa; Kainulasjärvi
Source
Writen down by 2007-07-13 Birger Winsa
Edited
2021-10-31
pyhäkenkä vaate uskonto
Swedish
finsko, söndagssko
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Puolisaaphaat kesälä, joskus ennen pyhäkenkä.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-31
pyhävaatheet vaate uskonto
Swedish
söndagskläder
Finnish
pyhävaatteet
Part of speech
substantiivi monikko
Places
Juoksengi
Example
Pyhinä oli aina pyhävaatheet päälä. Lapsilaki. Mulla oli nyloonipaita ja nyloonihousut ja pyhäkengät. Vaikka ei mentty mihinkhään kirkhoon eli muuale.
Other
Förr om åren hade man alltid på sig söndagskläder. Även barnen hade rena skjortor och nylonbyxor. Söndagsskor var finskor. Även om man inte gick till kyrkan eller på något evenemang så hade man söndagskläder.
Source
Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-31
lannanriuku ihminen eetnisyys vaimo ruumis lempinimi/haukkumanimi
Swedish
långryggad finsk kvinna
Finnish
pitkäselkäinen suomalainen nainen
Part of speech
substantiivi
Source
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Nedtecknat: Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-25. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-31
kohtu lainasana vaimo vaate länsisuomi
Swedish
lång kofta; överrock (kvinna)
Finnish
pitkä villatakki, päällystakki (nainen)
Part of speech
substantiivi
Places
Sodankylä, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Kainulasjärvi,; Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: kohtu s-oli ennen topattu.
Other
Västfinska kohtu s spec rock (R Pahkala k 1393, SMSA).
Source
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Meriläinen, Sipola, Kena. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-31
konstisonta, korstisonta huusholli lainasana
Swedish
konstgödsel
Finnish
apulanta
Part of speech
substantiivi
Places
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Other
vertaa apulanta
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-10-31
Lannavaara eetnisyys paikannimi
Swedish
Lannavaara/Gödselberget
Finnish
Lannavaara
Part of speech
erisnimi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Nedre, Soppero, Finska
Example
Wikipedia kirjottaa: "Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel." Lannavaaralainen är således gödselbergfolk. Finska ordet lanta var allmänt förekommande och det är grunden för ordet lantalainen. Detta är uppenbart ursprunget för alla ord om lantalaiset och deras etnicitet.
Other
Jämför med lantalainen och täräntöläinen. Det är uppenbart att lantalainen och täräntöläinen betyder jordbrukare eller mer konkret gödselspridare/gödselfolk. Jordbrukarna fick dessa benämningar av nomadiserande samer. Vertaa Täräntö, täräntöläinen ja lantalainen. Det är i viss mån nedlåtande pga att jordbrukarna inkräktade på samiska marker. Det har alltid funnits små konflikter mellan samer och jordbrukare. Man hade nedlåtande termer om varandra. Lantalainen är både konkret beskrivande verksamheten, och samtidigt sannolikt i viss mån nedlåtande beteckning.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-31
simpukankuori kala ruoka
Swedish
snäckskal, musselskal
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Other
ver. tav.
Source
Kaarakka. Nedtecknat: Virpi Ala-Poikela. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-30
näkinkenkä lainasana näkymätön mailma
Swedish
näcksko? snäckskal
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi
Source
Artimo, Miettinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-30
kunkka lainasana-saame näkymätön mailma
Swedish
näcken
Part of speech
substantiivi
Places
Vettasjärvi
Example
Vettasjärvi: niitä on järvissä - järvikunkat.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-30
näkki lainasana näkymätön mailma
Swedish
näcken
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Example
Kittilä Kittilä, Kemi, Rovaniemi, näkki maale mie vethen, näkki jokhen ja mie maale (sanothin ku menthin vethen ja tulhin veestä, räiskithin vettä maale). Rovaniemi: Ei saa mennä ranthan näkki tullee ja viepi., Ord ur Hilja Kallioniemis verk
Other
IB Uusitalo: Ko mie olin kläppi niin ei vietetty haluviiniä. Mutta kyllä met pölätimmä toisia ja meitä pölätit täyet. Näkki, Ellonpekka ja Pakkasäijä olit tavalisiimat ja tietenki Jumala. Mutta niitä oli pöröjä, manalaisia ja muitaki. Mitäs tet pölkäsittä?. Vattenväsen för att skrämma barn
Source
Miettinen, Artimo, Paavola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-30
feeli lainasana
Swedish
fel
Finnish
virhe
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Other
< ruotti
Source
Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-30
Yysikkä tyysikkä toukon loukon, viljaa viisi, hilta huusi yks kaks kräps. loru
Swedish
ramsa
Places
Kainulasjärvi
Example
Onhan niitä varianttia tästä lorusta.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-27
vikàte työ huusholli näkymätön mailma loru
Swedish
lieorv
Finnish
vikate
Part of speech
substantiivi
Places
Kolari, Ylitornio, Kätkäsuanto, Muonio, Täräntö; Meänkieli
Example
Ingemar Lampa: And the finishing touch was to make three lines at equal distance from the middle of the handle while saying a magic spell in our Finnish dialect - meänkieli, which should protect anyone from accidents: Suutarin kissala oli kolme korvaa - The cobblers cat had three ears. Don't ask m the origins of that spell. I have no idea.
Other
tarkempia tietoja CD:ssä
Source
Ingemar Lampa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-27
napuri ruoka kasvi
Swedish
småpotatis
Finnish
pieni peruna
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Other
vertaa sikura
Source
Hämäläinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-27
Entten tentten teelika mentten Hissun kissun vaapula vissun Eelin keelin klot Viipula vaapula vot. loru
Swedish
ramsa
Finnish
ramsu
Places
Aapua
Example
IB- Uusitalo: Entten tentten teelika mentten. Hissun kissun vaapula vissun. Eelin keelin klot. Viipula vaapula vot. Ramsu mitä kläppinä luethiin…
Source
IB- Uusitalo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-26
kloppana lainasana mies
Swedish
pojkspoling
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi: Pojankloppana.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-25
kriiskilö lainasana mies
Swedish
pojkspoling
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Rovaniemi: Pojan kriiskilö.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-25
kloppi lainasana mies
Swedish
pojkspoling
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kemi
Other
vertaa kloppana
Source
Anthoni, Artimo, Kaarakka, Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-10-25