Uutisia

pahnanpohja ihminen eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
sistfödd (hundvalp), yngsta barnet
Suomi
viimeksi syntynyt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: koirala se om pahnanpohja.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
alamainen uskonto ihminen kirjakieli
Ruotsi
medborgare
Suomi
kansalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara: Ruottin alamainen; Kainulasjärvi, Vanhaa
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ruottin alamainen oli ainua sana mitä isä käytti kun puhui Ruottin kansalaisista. Kansalainen siis ei ollu olemassa. Saattaa olla vanhaa sana ennenkun kaikin tulit kansalaiseksi. Kirjakieltä ei ollu joka puhhuu kansalaisista. Raamatun sana luultavasti. "Heti sen jälkeen kun Pietari oli neuvonut olemaan alamainen ”kuninkaalle” eli keisarille ja tämän ”käskynhaltijoille”, hän kirjoitti: ”Olkaa kuin vapaat, mutta säilyttäkää vapautenne, ei pahuuden verhona, vaan kuin Jumalan orjat."
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-07
hiiessä
Ruotsi
åt fanders
Suomi
hiidessä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parkalompolo
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Junkka (Parkalompolo) oli sielä kaukana hiiessä, vissiin kymmenen pelikuorman päässä Mutta 547. Hiisi on erikoinen manalainen. Vaikea erottaa ylheisestä manalaisesta.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
rupheuttaa ihminen
Ruotsi
locka någon till diskussion genom att retas
Suomi
saa jonkun puhumaan kiihkossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lähemä rupheuttamhaan häntä. Ei tartte muuta kun vähän kiusata ja ärryttää sillon se lähtee käynthiin.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
ahku lainasana nainen ihminen
Ruotsi
mor, farmor, mormor; aktad äldre kvinna
Suomi
äiti, isoäiti, arvostettu vanhempi nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. isoäiti, äiti, arvostettu nainen
Alkuperä
Sanakirja, Muoniolainen mies, Lars Lampinen, Unbyn. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-06
synkkä suomalainen etnisyys kieli
Ruotsi
riktig finne, enbart finsktalande, finsk medborgare, enspråkig
Suomi
suomalainen, suomenkielinen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sammakko, Ullatti: met olema synkät suomalaiset.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa synkkä sorglig, dyster
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-06
ookausreki lainasana reki
Ruotsi
personsläde
Suomi
reki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Alkuperä
I Tuovinen, 1932. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
ookata lainasana
Ruotsi
åka, färdas
Suomi
matkustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: lähet si ookamham-piililä.
Alkuperä
I Tuovinen, 1932. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
pärekori lainasana
Ruotsi
spånkorg
Suomi
pärekori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyytikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo; sid 35. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-04
fristikori kotitalous lainasana
Ruotsi
spånkorg
Suomi
pärekori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kiviniemi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-04
rehkilökoppa kalastus kotitalous ruoka
Ruotsi
spånkorg
Suomi
pärekori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari., Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Luftig torkkorg av spån för fisk, ostform etc
Alkuperä
Artimo, Itkonen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
kalamolli kalastus
Ruotsi
spånkorg för fisk
Suomi
kalakori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala; Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Anders, Nikkala, kvarlämnade anteckningar 2000. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-04
kamppi lainasana ilmaus kirjakieli
Ruotsi
kamp
Suomi
taistelu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkieli
Esimerkki
Epäviralinen meänkieli: Kamppi on ollu svoori ja hoorti mutta kyllä se sittä jyysnaintuu ja klaarnaintuu. Kamppi mennee viitare. Viralinen meänkieli: Taistelu on ollu kova ja raskas. Mutta kyllä se siittä kirkastuu ja järjestyy. Taistelu jatkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Exempel på hur man väljer en formel meänkieli i text, och en informell som avviker kraftigt från skriftformen. Esimerkki on vähän liioteltu, mutta ei paljoakhaan. Suunile näin suuret on erot.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-04
luova rakennus ruoka lainasana-saame
Ruotsi
taktorkställning
Suomi
kuivatusteline
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Jukkasjärvi, Enontekiö, Jukkasjärvi, Täräntö, Enontekiö, Enontekiö, ylheinen, Parakka, Jukkasjärvi, Jukkasjärvi, Vittanki.; Svappavaara, Vittanki
Esimerkki
Svappavaara: pesthai ja panhan singat koijusta, risuista. katoila palkoissa, niskaim peela orret, sitte palkat ja korvakkaim peela niskat. Ei niita suolata (kaloja). Kavat net on, pyrstosta net on lepi.se on luova. silmareijista pienet kalat varthassen ja. Vittanki: sitte luovassa kuivathan.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Torkställning för kött, ost, renblod och fisk på höga störar med tak, ibland som förvaringsplats för mat, oftast på tak, samer har på sina sommarställen mark på höga störar, ofta täckt med torv och näver som ett rum? i Tärendö som förvaringsplats av kött vintertid, störar på tak i koja el vid hus för torkning av fisk el kött, även med tak och för torkning av olika matämnen. Torkställning på tak bla för renkött och renost
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-01
krenkku lainasana ruoka
Ruotsi
sågbock; torkställning (kött)
Suomi
sahapukki, lihateline
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Vekarasaari, Alatornio, Sieppijärvi, ylheinen, Täräntö, Jukkasjärvi, Korpilompolo, Nilivaara, Parakka, Jellivaara, Muonio.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Syrjänen, Valonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-01
jeeti lainasana työ puu
Ruotsi
sågbock
Suomi
sahapukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
sågbock av 2 korslagda träslanor.. Används som sågbock och barkbänk i skogen. Två informanter känner ej till ordet, Nattavaara2, Nattavaara3. Sannolikt svenskt lån.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-01
sölkäranka keho
Ruotsi
ryggrad
Suomi
selkäranka
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf, selkäranka
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-31
selkäranka keho
Ruotsi
ryggrad
Suomi
selkäranko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-05-31
ranka keho
Ruotsi
ryggrad
Suomi
selkäranko
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. selkäranko
Alkuperä
Matti Junes född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-31
kiiseli lapsi ruoka
Ruotsi
brödvälling
Suomi
leipävelli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Informanten/-erna känner ej till ordet, Ullatti. Vertaa maitokiiseli id. Hårt, torkat vitt hembakat bröd som man kokade välling av i mjölk. Ofta för barn
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-05-31
ihtisormus lääke näkymätön maailma
Ruotsi
metallring som botar senskada, sendrag
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Täräntö, suoniviossa piethään ihtisormusta, päältä ku kultaa, alla musta terä sormea vasten, vetoa net kokeva siinä olevan
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-28
suonenveto keho sairaus
Ruotsi
sendrag, kramp
Suomi
suonenveto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Tornionlaakso
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-28
ramppi lainasana sairaus
Ruotsi
kramp, sendrag
Suomi
suonenveto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Vertaa kramppi
Alkuperä
Mattila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-28
kramppi keho sairaus lainasana
Ruotsi
kramp, sendrag
Suomi
suonenveto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Vertaa suonenveto.
Alkuperä
Kaarakka, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-28