Uutisia

vesìjärvi luonto vesi
Ruotsi
vattenpöl efter regn
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vesijärvessä lapset haluavat astua ja hyppellä ette vesi pirskoo joka suunthaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jorpakko.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-08
> lisää
jorpakko lainasana-saame vesi
Ruotsi
vattenpöl, lerpöl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tulis kesä että sais juossa jorpakhon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesijärvi, rapakko. Saamelainen laina?
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-08
> lisää
sopuli eläin näkymätön maailma satu
Ruotsi
lämmel
Suomi
sopuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarren sanakirja
Esimerkki
Sopulivuosi. 1970-luvun sopulivuosi hukkas kalastuksen. Hauvila oli ilkeäitä sopulia vattassa ja ei menny istua mihinkhään mettässä, joka mäthäästä kuuli äreä kilkuminen monesta päin. Sopulia joka paikka täynä murisemassa kun vihaset hiiret. Olettakos kuulheet sanontaa ette ennen sottaa kulkee sopulivuosi. Minun kranni Karkean Albiini väitti sitä. Syntyny 1900. Ja siis olis sitte 1913 ja 1938 olisit olheet sopulivuosia. Tietääkö kukhaan. Kansan tietoja. Näen ette joku muuki iänpuolela on kuullu tämän soasta
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-03
> lisää
hämmästyä ihminen
Ruotsi
bli förvånad
Suomi
hämmästyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Mie häämästyin kun sain yllättävän presentin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Hämmästyä kan även betyda övveraskas, men inte alltid.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-30
> lisää
rouvva, frouvva, frovva nainen lainasana
Ruotsi
fru
Suomi
rouva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter/Ullatti Järämä-Satter
Esimerkki
Frouvva oli fiinimpi herrasvaimo.
Alkuperä
Svea Ömalm 1924. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm Satter
Muokattu
2020-07-30
> lisää
Hannunranta paikannimi
Ruotsi
Hannustranden, badplatsen vid Samlmijärvi
Suomi
Hannunranta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Hannunrannale menthiin talvela ennen kun hokkybaana oli valmis. Sielä pelathiin hokkya jään päälä. Kesälä siinä oli uimaranta, vähän mutanen pohja ja hyvinki pruuni vesi. Puhas mutta mutanfärinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Hannunranta tullee siittä ette hannulaiset omistavat maan.
Alkuperä
Birger Wnsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-28
> lisää
kupukka metsästys termi
Ruotsi
fyrhjuling
Suomi
mönkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tärendö
Esimerkki
Kupukkaa käytethään hirvenjahiss. Veethän hirvi ampumapaikalta lahtitalhoon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kupukka är ett modert påhitt. Christer Eriksson i Tärendö använder det ordet. Vill sprida det över hela jorden.
Alkuperä
Christer Eriksson, Tärendö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-26
> lisää
kessu leikkuri kotitalous termi
Ruotsi
tobakshacka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Minun sanat, Facebook; Finska, Lars
Esimerkki
Kessu Leikkuri. När man odlade hemma tobak, i trädgårdarna, storbladig kallades för Kessu på finska. Lars Mäki.
Alkuperä
Minun sanat Facebook. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-22
> lisää
kirhveenheitto helvetistä ilmaus lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
yxkast från helvetet
Suomi
kirveenheitto helvetistä
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Joku mettäperäläisten kylä sanothaan olevan kirhveenheitto helvetistä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei käytetty Kainulasjärvessä. Vertaa Jumalan seläntakana ja mettäperäläinen.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-21
> lisää
salu eläin mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
kastrerat /ofruktbart djur/man
Suomi
salvettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua, Inga-Britt Uusitalo
Esimerkki
Salvettuhään oon salu. Salvettu oon semmonen joka ei pysty jatkamaan sukupolvea. Ja semmonen jollako ei ole sitä kykyä oon salu. Vaimonen vastaavaa sanothaan olevan marto . I_B Uusitalo.
Alkuperä
Inga-Britt Uusitalo, Aapua. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-21
> lisää
viera kotitalous vaate kasvi
Ruotsi
bearbetat skohö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Kenkäheinä pieksettiin kivellä pehmeäksi ja kierrettiin ymmyrkäiseksi vieraksi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-21
> lisää
reikäpää ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
vettvilling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi, Aapua, Tornionlaakso.; Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi: mennee kun reikäpää. Kittilä: juoksee kun reikäpää se poika
Alkuperä
Anthoni, Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-21
> lisää
kulleapaja kalastus
Ruotsi
fiskeplats för flytnät
Suomi
apaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola
Alkuperä
Valonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-19
> lisää
sapakat etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
vettasjärvibor
Suomi
vettasjärvilaiset
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Nilivaara
Esimerkki
Sapakat tulit tänne eilen potkhiin palloa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sapakka betyder liten fisk. Vettasjärviborna fiskade med not i sjön och åt sannolikt mycket småfisk.
Alkuperä
Karl-Henrik Liminga, född i Nilivaara.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-19
> lisää
klöötilamppu kotitalous lainasana
Ruotsi
glödlampa
Suomi
hehkulamppu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Klöötilamppu on sähkölampussa eli vain lampussa. Kyllä lamppuja ostethiin. Lamppu on sekä lamppu ette klöötilamppu. Fikklamppu, pyöränlamppu, köökinlamppu etc.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-14
> lisää
hevoskraakku hevonen lainasana
Ruotsi
hästkrake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Kraakku är från svenska krake.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-14
> lisää
iishokki lainasana
Ruotsi
ishockey
Suomi
jääkiekko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Son
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Noo son friidrottia fuutbollia ja iishokkiia ja kohta kaikki 4158
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-11
> lisää
vispipuuro lainasana ruoka
Ruotsi
klappgröt
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-03
> lisää
tuulipuuro ruoka
Ruotsi
klappgröt
Suomi
-puuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kangos
Esimerkki
Söimä tuulipuuroa ennen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sama ku klappapuuro ja vispipuuro.
Alkuperä
Möna Mörtlund, Feisbuukissa.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-07-03
> lisää
purra
Ruotsi
bita (kyla)
Suomi
puree
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi: pakkanen purree.
Esimerkki
Pakkanen purree kans Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-30
> lisää
palkheet lapsi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
barnungar, ungar, snorungar, slynglar
Suomi
kakara (alentava)
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Rovaniemi, Tervola, Rovaniemi, Kemi, Kemi, Kemijärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi. Pirun palkheet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans palje, palkheja. Ordet är från palje bälg i orgel, dragspel. Religiös benämning djävulens bälgar.
Alkuperä
Pannu muistiin birger winsa
Muokattu
2020-06-22
> lisää
tykätä lainasana
Ruotsi
vilja
Suomi
haluta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: jos tykkäät niin otak karaus [ryyppy] tuosta [viinapullosta]
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen merkitys. Piian väärinkäsitys.
Alkuperä
Jukka Korva, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-20
> lisää
tykätä lainasana ihminen
Ruotsi
tycka om
Suomi
tykätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jukkasjärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Mies tykkäsi viinasta.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-20
> lisää
riiki lainasana luonto
Ruotsi
rike, nation (Sverige)
Suomi
valtakunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi,; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: oli moner riikin lanttia.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-17
> lisää