Uutisia

lukematon näkymätön maailma uskonto kirjakieli ihminen
Ruotsi
hedning, analfabet, ej läskunnig
Suomi
luku- ja kirjoitustaidoton, pakana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
kirjapakana uskonto ihminen kirjakieli
Ruotsi
analfabet
Suomi
luku- ja kirjoitustaidoton
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
En kristen skulle kunna läsa och skriva. Därav katekeserna inför konfirmationen. En som var analfabet var således en hedning.
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjakieli
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
analfapeetti lainasana kirjakieli
Ruotsi
analfabet
Suomi
luku- ja kirjoitustaidoton
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
ruunankummi lempinimi/haukkumanimi hevonen kirjakieli
Ruotsi
analfabet, idiot
Suomi
luku- ja kirjoitustaidoton
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pohjois-Suomi
Esimerkki
Tässä ei aleta ruunankummeija elättämhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kummisetä kastroidulle hevoselle. Analfabet. Henkilö, joka ei osaa lukea. Konkret betydelse. Gudfar till kastrerad häst salvetun hevosen kummisetä
Alkuperä
Paavo Lohvansuu. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
paalia lainasana-saame
Ruotsi
förmå, orka, utstå
Suomi
saattaa, pystyä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei noilta penikoilta paali tehjä mithään tai pihalla on niin paljon sääskiä, että ei siellä paali olla.)
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
paali kotitalous lainasana
Ruotsi
bal, höbal
Suomi
koneella koottu kuivaheinäpaketti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
kehveli kotitalous lainasana
Ruotsi
skyffel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa shiffeli
Alkuperä
Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-15
sihveli, sihveri kotitalous lainasana
Ruotsi
skyffel
Suomi
rikkalapio
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-15
sihveri kotitalous lainasana
Ruotsi
liten sopshyffel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari Kolari, Lappi?; Kolari
Esimerkki
Kolari: Ota luuta ja sihveri
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa shiffeli
Alkuperä
1962, Ritva Seppälä. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-15
palkheet uskonto
Ruotsi
bälgverk
Suomi
palkeet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Masuuni. Pirun palkheet sa man on barn som busade. Mie uskon urut ja haitari olit pirun palkheet.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-12
napakka lapsi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
lillen, gullegris, litet barn
Suomi
rakastettu lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ennen oli napakoita joka talossa. Ennää ei näe napakoita koulussa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-11
kota metsästys lainasana
Ruotsi
jaktfälla i form av en liten koja
Suomi
pyydys
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, ahmaa on pyytty koala
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-10
koija rakennus lainasana
Ruotsi
koja
Suomi
metsäkämppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-10
hirventakku kasvi
Ruotsi
stagg, Nardus strictus
Suomi
jäkki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jussinparta stfi, jäkki
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
hirvennurmi kasvi
Ruotsi
stagg? låg, hård, grov hösort, Nardus stricta?
Suomi
matala, kova ja karkea heinälaji.
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-06-09
krouvi, rouvi lainasana
Ruotsi
grov, oborstad
Suomi
karkea, hienostelematon, viimeistelemätön
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvi lainasana
Ruotsi
grov
Suomi
karkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Markitta, Kemi, Vesisaari, Jyykeä, Jukkasjärvi, Arpela, Alatornio, Ylitornio, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Markitta, Kemi, Vesisaari, Vesisaari, Jyykeä, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Alatornio, Ylitornio, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: krouvi saha.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Rapola, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvi työ lainasana
Ruotsi
grovarbete
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
krouvvi, krouvi lainasana
Ruotsi
grov, sträv
Suomi
karkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: krouvvia puuta. Krouvvi mies. Kemi, Rovaniemi: vilja jää krouviksi.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-09
Mestos Pekka näkymätön maailma satu
Ruotsi
Mestos Pekka
Suomi
Mestos Pekka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Halme, Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Pekka bodde ensam med familj på berget Mestosvaara. Han var poet och synsk. Kunde lukta dödsvarsel och spå framtiden. Pekka blev uppmanad att inte dricka kaffe när han besökte Ruosni i Selkäjärvi och blev bjuden på dryck. Det kunde leda till döden. (Se mer i Manneraukanpalo.) Pekka hade många barn: Mestos Albe, Mestos Hermanni, Mestos Aake, Benjaami som hade sex fingrar, barnbarn t ex Tyko Lampa med flera. De äldsta barnen gick varje dag till skolan 1,5 kilometer i snö, regn och rusk. Inga gatulyktor längs skogsstigen. Huset blev ödegård under 1950-talet. Barnen blev i många fall torpare i Halme och Ruotkomaa. Mestos Pekka lär ha burit 114 kilo glasrutor på ryggen från byn Kainulasjärvi till berget, ca 1,5 kilometer. Han fick ta en paus under färden. Frans Vinsa var kontrollant. Han skulle få glasrutorna gratis om han bar bördan. Enligt kontrollanten Frans lär Pekka pruttat ofta i uppförsbackarna. Pekka fick rutorna.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
kuopus lapsi
Ruotsi
sista, yngsta barnet
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pahnanpohja.
Alkuperä
Paloheimo, Syrjänen, Artimo, Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
vaakkara, vaakara jellivaaransuomi lapsi lainasana-saame
Ruotsi
sistfödda, yngsta barnet
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Piilijärvi Kompelusvaara (lännen sana); Kompelusvaara, Enontekiö, Harvinainen
Esimerkki
Kompelusvaara, Enontekiö, (ei harvinainen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet finns i samiskan som; váhkar. Vertaa pahnanpohja.
Alkuperä
Hans Lindmark 1940, I. Tuovinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
pahnanpohjimaine/n ihminen lapsi itäsuomi
Ruotsi
yngsta barnet, minsting, sistfödde
Suomi
nuorimus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Esimerkki
Oiva Arvola, Yliperän kielen sanakirja Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. nuorimus, viimeksi syntynyt pahnassa, östfinska, pahnanpohjim(m)ainen s \'yngsta barnet\'; endast fi Karunki (K Merenheimo k 5204, SMSA)." lekfullt
Alkuperä
2009-09-02 Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
pahnanpohja ihminen eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
sistfödd (hundvalp), yngsta barnet
Suomi
viimeksi syntynyt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: koirala se om pahnanpohja.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07