Uutisia

kiinteä luonto
Ruotsi
hård, kraftig, tät
Suomi
kova, taaja, luja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara: kiinteämpi tuuli.; Ullatti, Kemi, Sodankylä, Jellivaara
Esimerkki
Ullatti: jokiniityt olit niin kiinteät. Kemi, Sodankylä, Jellivaara: heinä on kiinteä niittää.
Alkuperä
Airila, Tuovinen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiintokivi luonto
Ruotsi
hälleberg, stor klippa
Suomi
kallioperä, -laakio, iso kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pahta, hella
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laatasmaa luonto
Ruotsi
högt plattland, flatt område på höghöjd
Suomi
korkea laakea maa, tasanko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiintotähti luonto
Ruotsi
fixstjärna, ex Polstjärnan
Suomi
kiintotähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiira lainasana-saame luonto
Ruotsi
kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus, Turunen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiiri luonto
Ruotsi
vind
Suomi
tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: taivas pahala kiirelä., Jellivaara: hyvä kiiri, paha kiiri.
Alkuperä
Airila, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kikapelto luonto
Ruotsi
åker med gödselklumpar
Suomi
sontamöykkynen pelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Tornionlaakso
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kinttupolku luonto
Ruotsi
mindre stig
Suomi
pieni polku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Simo
Alkuperä
Artimo, Paloheimo, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kintturaitti luonto
Ruotsi
stig
Suomi
polku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kinttutie luonto
Ruotsi
stig
Suomi
polku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Paloheimo, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
onkka, unkka lainasana-saame luonto
Ruotsi
korsande myrtunga genom ett långsmalt skogsområde
Suomi
suokieleke, -niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: kaitaset jänkkäpahak ku meneväp paljoa läpi ni se on onkkurit.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kipsa luonto sää
Ruotsi
sträng (kyla)
Suomi
ankara, kireä, tiukka, kova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: kipsa pakkanen.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kipsakka ilma luonto sää
Ruotsi
sträng kyla
Suomi
ankara, kova pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiristyä luonto sää
Ruotsi
tillta, bli strängare, bistrare (kyla)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: pakkanen kiristyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiriä luonto sää
Ruotsi
tillta, bli strängare, bistrare (kyla)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmakka luonto sää
Ruotsi
sträng, bitande (om väder)
Suomi
ankara, kireä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Pajala
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kirmakka luonto sää
Ruotsi
bitande, bitter (köld)
Suomi
ankara pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: pakkasen kirmakka.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmasta luonto sää
Ruotsi
bli snabbt bitande kallt
Suomi
kätevästi kiristyä, pakkastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se kirmasi oikeim pakkashen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmeä luonto
Ruotsi
sträng, bitande
Suomi
ankara, pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Gällivare kommun; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kirmeä piimä ja kirmeä tuuli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laaveta luonto sää
Ruotsi
bli mildare, svagare, avta
Suomi
laimeta, tyvetä, lauhtua, laantua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lauhtua.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirnu luonto
Ruotsi
avgränsat område med djupt vatten
Suomi
syvä hauta vesistöaluessa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirpeä luonto sää
Ruotsi
bitande, bitter (köld)
Suomi
karvas, terävä, pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä: kirpeä pakkanen.
Alkuperä
Isoniemi, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrehtiä luonto
Ruotsi
tjäla
Suomi
routaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka: jättää maan sulaksi eikä kirrehti.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrehtyä luonto
Ruotsi
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara, Parakka: maa kirrehtyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03