Uutisia

kivimora kotitalous luonto
Ruotsi
grus med inslag av större sten
Suomi
sora missä on suurempiakin kiviä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Svappavaara. Kainulasjärvi: muurinperustuksessa sitä kivimorraa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kieline/n/ luonto puu
Ruotsi
vitt, omfattande skogsområde
Suomi
laaja metsäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kielinen luonto
Ruotsi
utskjutande landtunga t ex mellan två bäckmynnningar
Suomi
maannenä, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tämäki kielinen, siinä on vähän jytyä männikköä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiena lainasana-saame luonto
Ruotsi
backe, sluttning
Suomi
mäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kieppä lainasana-saame luonto
Ruotsi
liten sänka
Suomi
pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laakko länsisuomi luonto
Ruotsi
flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi
myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Vahtola 1980:204, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiere luonto
Ruotsi
spår av kärrhjul på väg
Suomi
kärrynjälki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä
Alkuperä
Artimo, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiertolaju luonto
Ruotsi
spår runt svedja
Suomi
kiertolatu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Vuorio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiertotie kotitalous luonto
Ruotsi
omväg
Suomi
kiertotie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiertotähti luonto
Ruotsi
stjärna som rör sig på himlen
Suomi
kiertotähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kierä luonto sää
Ruotsi
bister, brännande, bitande (väder)
Suomi
ankara, pureva, kova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sammeli: kierä ilma.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laaku luonto
Ruotsi
vid, omfattande terräng
Suomi
laaja, kattava maasto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kierä luonto sää
Ruotsi
bitande kallt (väder)
Suomi
kylmä, pureva, terävä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki: Kierä tuuli.; Masunti
Esimerkki
Masunti: kierä ilma ja aurinko.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kierä luonto lumi
Ruotsi
lite med snö
Suomi
lumiköyhä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Lepistö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kieräaika luonto sää
Ruotsi
kall, bitande tid
Suomi
pureva, kylmä, kierä aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kieränaika luonto sää
Ruotsi
snöfri hösttjäle
Suomi
lumeton routa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. lumeton roudanaika syksyllä
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kihkeintyä luonto sää
Ruotsi
bli intensivare, bli mer tilltagande (regn)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: saek kihkeintyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laajasuinen luonto
Ruotsi
bredöppnad, bred, vid
Suomi
leveäsuinen, avara
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kihmakka luonto sää
Ruotsi
mindre sträng kyla
Suomi
pikkupakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kihtua luonto sää
Ruotsi
tilltagande kyla, bli intensivare, starkare (köld)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se nyk kihtuu pakkaseksi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiilahtaa luonto sää
Ruotsi
glimra lie, glittra, blänka då och då (sol)
Suomi
kimaltaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara: aurinko kiilahti pilverraosta.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
aamupäivä kotitalous luonto
Ruotsi
förmiddag
Suomi
aamupäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiilastaa luonto näkymätön maailma sää
Ruotsi
glimra, glittra, glänsa, blänka (sol)
Suomi
kiiltää, kimaltaa, kimmeltää, säihkyä, välkehtiä, kajastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: aurinko taas kiilastaa, se tullee sae.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kiilottaa luonto
Ruotsi
glimra, glittra, glänsa, blänka (sol)
Suomi
kiiltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Täräntö, Rovaniemi: aurinko kiilottaa.
Alkuperä
Tiesmaa, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää