MEÄN SANA
Ruotsi
bitande, bitter (köld)
Suomi
karvas, terävä, pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä: kirpeä pakkanen.
Alkuperä
Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
tjäla
Suomi
routaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka: jättää maan sulaksi eikä kirrehti.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara, Parakka: maa kirrehtyy.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
tjältid
Suomi
roudanaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: maa kirrettyy.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
tjällös, ofrusen (mark)
Suomi
routaton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
bitande, bister
Suomi
ankara, myrskyisä, tuima
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Om vind.
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
djup sjöliknande vik med ett sund mellan vik och vattendrag, kan ha tillopp
Suomi
järvenmallinen syvä lahti missä on salmi vesistöön
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Parakka, Vettasjärvi
Esimerkki
Enontekiö
Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vettasjärvi: kauhea reikä juuri ku onkka. Parakka: kyllä onkissa veethän rantanuottaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen 1932.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
snålblåst
Suomi
kylmä viileä tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Under 10-15 Celsius, +.
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
flack, vid strand
Suomi
laaja, laakea ranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tjäle; tunn skare
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Ullatti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tjäle
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Jyykeä, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Täräntö, Sieppijärvi, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa routa
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Rapola, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
låta tjäla
Suomi
antaa routua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: ettei kirsitä niittyjä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tjälande
Suomi
routava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: kirttävä pakkanen.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tjäla
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Täräntö, Kompelusvaara: alkaa kirttämhään maata.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kuohuaalto
vesi
Ruotsi
skumvåg
Suomi
kuohuaalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
bottenområde i djupgrav, djupplats i vattendrag
Suomi
kari; hautapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: laitu se on järven tai väylän suanossa se matalampi kohta, joko on kalat nousheet laijule.
Kulttuuri taustaa sanasta
Exemplet indikerar att betydelsen är grunt vattenområde.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
ung, tätvuxen, kort granskog; ung tätvuxen barrskog
Suomi
nuori kuusimetsä, havu-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Kittilä, Täräntö, Tornionlaakso, Arpela, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen); Täräntö, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans karahakisto
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Liljeblad, Kena, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tillta (kyla)
Suomi
kiihdyttää, pakkanen lisääntyy
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: pakkanen kiuhtuu.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tillta (vind, kyla)
Suomi
kiihdyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari Inari: kiuhtuu tuuli.; Inari
Esimerkki
Inari: kiuhtuu kiuhtuu kum pöllönpojan nälkä.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
morgonsol
Suomi
aamuaurinko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenbädd, -röse
Suomi
raunio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Puoltikasvaara
Esimerkki
Sarvisvaara, Puoltikasvaara: kivestä rakenettu niinku kiukha rakenettu kivestä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kiukas.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
plötslig tvär kurva i vattendrag, väg, tvär böjning i ngt föremål
Suomi
äkkimutka, jyrkkämutka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: kiukka painimpuu. Kompelusvaara: jos uusikuu makkaa selälensä ninkul lapsen kehto ja kiukat nokat, nin sen kuun ajala tullee kovia pakkasia, jos se om pystössä nin tullee lauha kuu enimpäin, jos pystössä ja näkkyy vanhaata pohjaa nin tullee lauhat ilmat koko kuuksi.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
snabb väg i vattendrag eller på land
Suomi
kätevä tie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kuolajärvi
Alkuperä
I. Tuovinen, Sipola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02