Uutisia

maarottaa luonto jellivaaransuomi astevaihtelu
Ruotsi
förmultna, kompostera, ligga i träda
Suomi
mullastua, olla kesanossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa maaottaa id t:r.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maarotusvainio luonto astevaihtelu jellivaaransuomi
Ruotsi
äng av träda
Suomi
kesantopelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1, maarottomalla tehty
Kulttuuri taustaa sanasta
stadieväxling t:r. Kans maarotusvainiee. Äng som skapats av sämre gödsel, kompost, hö, etc som legat i träda.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maasankale luonto
Ruotsi
jordremsa
Suomi
maakaistale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maasarka kotitalous luonto
Ruotsi
markstycke, -område, -äga
Suomi
maasarka, maatila
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maaseutu luonto
Ruotsi
landsbygd
Suomi
maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maasto luonto
Ruotsi
terräng
Suomi
maasto
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maata luonto
Ruotsi
ligga (måne)
Suomi
maata (kuu)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, Kompelusvaara: jos se makkaa niin kauan ku se on täysi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maataa luonto
Ruotsi
bli täckt av moln
Suomi
pilvistyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: maataa, sajet tullee.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatieva luonto
Ruotsi
torr kulle omgiven av myr
Suomi
tieva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatua luonto
Ruotsi
omvandlas till jord, multna
Suomi
hajota, lahota, multaintua, rappeutua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen).; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: niinku ruumiski lahhoo mullaksi. Parakka: maatunu saari.
Alkuperä
Häll, Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maavunnainen luonto
Ruotsi
svagt duggregn som ökar i styrka
Suomi
pitkällinen tihkusade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Esimerkki
Inari: maavunnainen saje.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
löylynpanija nainen sauna
Ruotsi
vattenkastande kvinna
Suomi
löylijä (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Person, ofta piga, som skötte kastning av vatten i bastu, liksom om vatten och hårtvätt.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
löylyttää sauna
Ruotsi
skapa hetånga (bastu)
Suomi
löylyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo mie sinun löylytän, oota.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kasta vatten på bastusten.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
löylytä sauna
Ruotsi
kasta vatten på bastusten
Suomi
löylytä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara.; Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: saattaa siinäki löylytä. Kompelusvaara: mie löylysin sitä poikaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
kisu sauna termi kotitalous länsisuomi
Ruotsi
kolos
Suomi
häkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Alkuperä
Meriläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
häkkäiltää sauna
Ruotsi
osa koloxid
Suomi
nousee häkä, häkäiltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aareavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Osar koloxid i vedeldad bastu. Gammalt ord? 1800-talet?
Alkuperä
Inge Sivlér. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatua luonto
Ruotsi
täckas av moln
Suomi
pilvistyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: maatuu umpipilvhen, kyllä tullee sae.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatua luonto
Ruotsi
förmultna
Suomi
mätäintyä, rappeutua, multaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Vesisaari
Alkuperä
Kaarakka, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatuli luonto
Ruotsi
fastlandsvind
Suomi
mannertuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatuma luonto
Ruotsi
förjordad mark
Suomi
multaintunut maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
maatusae luonto vesi itäsuomi
Ruotsi
ihållande regn, jordblöta
Suomi
pitkäaikanen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
lauhuttaa luonto sää
Ruotsi
göra mildare
Suomi
lauhduttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: etelätuuli lauhuttaa sään.
Alkuperä
Häll, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
laassa luonto
Ruotsi
grynna: obeboelig ö
Suomi
kari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Vesisaari, Kittilä.; Inari, Vesisaari
Esimerkki
Inari: laskimma laassalle. Vesisaari: laasa aina veenalanen kari.
Kulttuuri taustaa sanasta
Grynna som bara är synlig vid lågvatten; låg obeboelig ö. Kans laasa.
Alkuperä
Tuovinen, Itkonen, Anthoni, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
lauka luonto
Ruotsi
barmark
Suomi
pälvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Harvinainen
Esimerkki
Enontekiö: se viisas ajo laukhaan sulhaan. Enontekiö, ei harvinainen: varota itteästi, tuos oj juuri lauka sula.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää