Uutisia

isokainalo nainen keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
fitta, stora armhålan (nedl)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-30
krapi kalastus
Ruotti
stentyngd i lakryssja, nät
Suomi
kivipaino
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala, Simo, Vesisaari, Rovaniemi, Inari
Lähde
Vuorio, Tuovinen, Artimo, Itkonen, Räsänen.Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-30
kukkasortti lainasana kasvi
Ruotti
blomsort
Suomi
kukkalaji
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kasvia ja kukkia. Nimityksiä. Osittain IB Uusitaloin keksittyjä missä on asteriski Puut Ask-saarni Asp-haapa Kuusi-gran Mänty-tall Pihlaja-rönn Tuomi-hägg Kataja-en Tammi-ek Koiju- björk Vaivais koiju-dvärgbjörk Tunturikoiju-fjällbjörk Raita-sälg Rautuskoiju-vårtbjörk Kukat Akleija-akleija Voikukka-smörblomma Ruiskukka-blåklint Harjaneilikka-borstnejlikka Sinisippa-blåsippa * Brännässla-polttiainen/nokkonen Fingerborgsblomma-sormustinkukka Kissankäpälä- kattfot Silmänsoma-ögontröst * Keltanen maksakukka- gul fetknopp Auringonkukka-solros Kaura- havre Ruis-råg Jänönapila-harsyra Hirssi-hirs Humala-humle Koiranputki-hundkex Leskenlehti-hästhov Kellokukka*/kielo-Liljekonvalj Linea/vanamo-Linnea Kissankello-blåklocka Haisuherne-luktärt Maskros-matokka*/voikukka suomeksi Maitikka, maitohorma-Mjölkört Rentokka-kabbeleka Kanerva-Ljung Ohra-korn Kumina-kummin Lilja-lilja Ruusu-ros Väinönputki-Kvanne Kieräheinä-Kvickrot Kastelehti-Daggkåpa* Hoikkavilla- Kärrull Suo-orvokki-Kärrviol Pihalehti-groblad Vyö-nattviol Neitonkenkä- norna Päskyjuuri-nysrot Nurmijuuri-ormrot Klopoyrtti-penningört Papinkraaka* -prästkrage päivänkakkara Harakanvirna-Kråkvicker* Raparperi- rabarber Pietaryrtti-renfana Kehäkukka-ringblomma Suokukka-rosling Puna-ailikki-rödblära Puna-apila-rödklöver Mettämaitikka-skogskovall Suopursu-skvattram Auringonkukka-solros Myrskyhattu*- stormhatt Sontahormu- Svinmålla Keto-orvokki- styvmorsviol Vehnä-vete Hirvenyrtti*/Mesiangervo-älgört Siankärsämö-Rölleka Marjat Mesimarja-åkerbär Kaarnikka- kråkbär Hilla-hjortron Mustikka-blåbär Puola-lingon Vaarain-hallon Mansikka- maastikka*- jordgubbe Karpalo-åkerbär Viinamarja-vinbär
Lähde
Inga Britt Uusitalo, Meänmaan Kieliraati. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-30
päinen ihminen
Ruotti
i sammansatta ord, -sint, enveten etc
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi: äkipäinen, nöyräpäinen. Rovaniemi, Kittilä: heikkopäinen.
Lähde
Liljeblad, Artimo, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-30
priimu lainasana metsästys mitta
Ruotti
måttenhet i jakt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Priimua, priimuväliä se oli luojissa, ortiksi niitä sanothiin, vai oliko se naulapuntarissa.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-30
priimustaa lainasana
Ruotti
klottra
Suomi
töherellä
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2021-06-30
väkipäinen ihminen
Ruotti
envis, tjurskallig
Suomi
itsepäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Minun sanat. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-30
töyly luonto
Ruotti
brant sluttning i klippa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi: Kallistöyly. Aapua; Aapua
Esimerkki
Aapua: Joukhaisitten poikuus ei päsheet töylyä ylös.
Kulttuuri taustaa sanasta
töyläs
Lähde
Artimo, IB Uusitalo. Nedtecknat av Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-28
Silmikiskonmaa näkymätön maailma shamaani nainen satu
Ruotti
naturnamn i Piilijärvi nära Soutujärvi
Suomi
Silmikiskonmaa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
I Silmikiskonmaa finns en stor sten och från den stenen ropade Piilijärvi Einar: Ha färdig en båt i Soutuniemi när jag kommer till viken. Viken ligger drygt 5 km bortom Silmikiskonmaas stora sten. Einar gick och folk hade hört honom och kom med båten. De vågade ej sätta emot stornåjden. Einar kom till udden och sa: Jag har aldrig gjort ont mot någon människa, och får ej heller göra det. Jag visar ej mina krafter. Men Einar kunde inte motstå och sa på kvällen till en tjej: Du hittar mig vart jag går. Sök mig! Var ej rädd! Du kommer! Flickan var inte rädd och sa: En sån gubbe skall jag inte följa, men jag är inte rädd. Flickan tvingades att gå och söka. Gick till Soutuniemi, Ylipääs hus, gick in. Såg ej Einar, som varit inne och sagt att någon skall komma och söka honom och sa dessutom: Hän mennee lumhuun. Han går i dvala. Flickan gick upp på vinden och träffa Einar som sa: Jag bara visade, jag är inte farlig.
Lähde
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432 1910. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-28
miilupuut lainasana puu
Ruotti
kolmileved
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi
Lähde
Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-26
miilusysi lainasana puu
Ruotti
milad kol
Suomi
miilusysi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-26
miilupeli lainasana leikki
Ruotti
kvarnspel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Kyyttikirja. Förf. Inga- Britt Uusitalo; sid 44" Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
En sorts brädspel man spelade med gamla knappar.
Lähde
2008-12-29 Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-26
miilunpolttaja työ ihminen puu
Ruotti
kolmilebrännare
Suomi
miilunpolttaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-26
Miilukuusikko lainasana paikannimi puu
Ruotti
Miilukuusikko
Suomi
Miilukuusikko
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tärendö
Esimerkki
Kainulasjärvi Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker, B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985 Meänkieli
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa miilu.
Lähde
Tallennin B. Winsa
Muokattu
2021-06-26
miilu lainasana puu
Ruotti
kolmila
Suomi
miilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kemi, Rovaniemi
Lähde
Miettinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-26
kanaali kotitalous lainasana
Ruotti
kanal; tv-kanal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Suomen
Esimerkki
Meän kieltä 1986: niinko teeveetä katto täälähän näkkyy Suomen ja Ruottin teevee sehän näkkyy se olekko ändrata kanaalin vain. 3165
Lähde
Meän kieltä 1986. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
kunksa vene lainasana
Ruotti
tvåmastad, däckad segelbåt
Suomi
purjelaiva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja?
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
fämpööri vene lainasana
Ruotti
stor, en-tvåmastad öppen segelbåt
Suomi
purjelaiva
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
virvatuli kotitalous
Ruotti
stor brasa
Suomi
virvatuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Mie tehen oikeav virvatulen.
Lähde
Paavola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
palava keho sairaus
Ruotti
svett, värme
Suomi
palava
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Ylitornio, Vittanki, Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen), Vittanki, Kompelusvaara: Äijää palavaa (verbi?). Kainulasjärvi: Palavissa päin.
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Tapainen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
palava keho
Ruotti
svettning
Suomi
palava
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Kuolajärvi, Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Kuolajärvi, Rovaniemi: Palava pääsä se puskee. Kittilä: Silläpä on palava.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kuuma. Svattening som orsakas av värme, hög kroppsvärme.
Lähde
Lepistö, Hämäläinen, Liljeblad, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-25
pummi työ lainasana puu vesi
Ruotti
flottningsbom
Suomi
puomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa bummi
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-24
porimestari työ lainasana
Ruotti
borgmästare
Suomi
pormestari, kaupunginjohtaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-23
eentaat näkymätön maailma jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
låta, ljuda
Suomi
ääntää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: ei ennen seittemaa vuotta s ei eenna, vertaa ääntää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa äpäre. Mylingen börjar låta först efter sju år i det andra riket.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-21