Uutisia

kaulanne luonto
Ruotti
långsmal högre landtunga, -område på myr el mellan sjöar
Suomi
kannas, harju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Ylitornio, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Lähde
I. Tuovinen, Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kaulanne luonto
Ruotti
näs
Suomi
kannas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Isoniemi, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kaulate luonto
Ruotti
långsmal landtunga mellan myrar
Suomi
kielinen, maakaistale, nenämaa, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kauramaa kotitalous luonto
Ruotti
havreåker
Suomi
kaurapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Lähde
Paloheimo, Hannula. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kaurapelto luonto
Ruotti
havreåker
Suomi
kaurapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Lähde
Hannula, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kehiä luonto
Ruotti
skapa cirkel (runt måne)
Suomi
tekee kehää, ympyrää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä: jopa kuu kehhii.
Lähde
Liljeblad, Artimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
fjeruavesi luonto lainasana-saame vesi
Ruotti
lågvatten, ebb (hav)
Suomi
alivesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skibotn
Lähde
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
keijavainen luonto sää
Ruotti
dimsjok
Suomi
liikkuva sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi; keijavaisia, ilmassa kun usmia lentelee talvela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
halla luonto sää
Ruotti
frost
Suomi
halla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Mäntyvaara, Hakanen, Sarvisvaara, Soutujärvi, Skaulo
Esimerkki
Mäntyvaara, Hakanen, Sarvisvaara, Soutujärvi-Skaulo: halla on tullu ja vieny ohran.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kylmä
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
> lissää
keilakivi luonto
Ruotti
stödsten i jordvall som håller jorden på plats
Suomi
tukikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
kelhä luonto
Ruotti
strandäng, -mark, mark med fin sand och svagt växande hö
Suomi
hyvinkasvava hiekkainen rantavainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Inari, (ylheinen), Kittilä, Kittilä, Rovaniemi: kelhäniitty, kelhätörmä. Kittilä: ei ole tänä vuona kelhät kasunhet.
Lähde
Artimo, Isoniemi, Anthoni, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
bankki lainasana luonto
Ruotti
bank, vägkant, sida
Suomi
tiensyrjä, -sivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Tiebankki on aika kehno, olletikki kevväilä.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
kekerömaa poronhoito luonto
Ruotti
av ren nertrampad betesplats
Suomi
poron alaspoljettu laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
haka lainasana luonto
Ruotti
hage
Suomi
haka
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
jyngeli lainasana luonto
Ruotti
djungel
Suomi
viidakko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Fantoomeni assuu jyngelissä. Kyllähän joenvarretki välistä on täyttä jyngeliä
Lähde
Tage Lehto, Pajala. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
keko eläin luonto
Ruotti
myrstack
Suomi
muurahaiskeko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ol laittanhek kekonsa nuin suureksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa mätäs
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
kele, -jä lumi luonto vesi
Ruotti
bra vinterväder, gott vinterföre
Suomi
hyvä talvisää ja -keli
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jopa kuu kehhii, keleitä kuu kehhii.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
kelettyä kotitalous luonto
Ruotti
sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Suomi
heinänkasvo loppuu ja sammale alkaa kasvaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi
Lähde
Sipola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
siknaali lainasana ruoka
Ruotti
signal
Suomi
sikurijauho, kahvinlisäke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Tavallinen.
Lähde
Virpi Ala-Poikela, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
elopelto luonto kotitalous länsisuomi
Ruotti
odlingsvall
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, elopelto, -pello s 'odlingsvall' (SMS k 618).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
keleä luonto itäsuomi
Ruotti
hal, slipprig
Suomi
liukas
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, keleä a 'hal, slipprig\' (L Tuominen k 3619, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
ehtotähti luonto
Ruotti
aftonstjärna
Suomi
iltatähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kointähti ammula ja ehtotähti illala, vaikka se sama tähti on? toisena vuonna se näkkyy aamula ja toisena illala.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
kannas luonto
Ruotti
näs, udde, landtunga mellan vatten
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
keleä lumi luonto vesi
Ruotti
snöfri mark, el snöfri hård is
Suomi
lumeton maa, kova jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: kelehään kylmää maat.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: keleä on esimerkiks aivam paljas jää ja kova.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää