Uutisia

kelhittyä luonto kasvi
Ruotti
sluta växa och bli mossig (sandmark)
Suomi
lopettaa kasvamista ja sammailtuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Lähde
Isoniemi, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
etelärinne luonto
Ruotti
södersluttning
Suomi
etelärinne
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: 192 Karl Pekkari Akneetan tiilit ja tilit Jalokorvanvaaran etelärintheessä oli monta savikuoppaa Näistä Kentän 1320
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieleke luonto
Ruotti
landtunga ut mot sjö, utskjutande klippa
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Lähde
Artimo, Isoniemi, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
järvikylä kotitalous luonto
Ruotti
by vid sjö
Suomi
järvikylä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: No ei niissä järvikylissä. pikkujärvissä ole niin isoja. siinä 652
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
korva vene luonto vesi
Ruotti
brant sväng av vattenström i fors
Suomi
virran jyrkkä käännepaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kätkäsuanto, Parakka, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki, Kätkäsuanto, Parakka, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara: siinä on aina vikevä vesi korvassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Som medför t ex att båt dras åt fel håll, orsakas av utskjutande landtunga el undervattensklippa, under forsörat finns ofta bakvatten
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
avvassa luonto jellivaaransuomi
Ruotti
i öppna områden
Suomi
avoin alueessa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Mukkavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Motsats till fjäll?
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kelitalvi luonto kotitalous lumi
Ruotti
vinter med lite snö och god före
Suomi
vähäluminen ja hyväkelinen talvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aukipää luonto
Ruotti
kal bergsknalle, bergstopp
Suomi
paljaslakinen kukkula, vaara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. paljaslakinen vaara
Lähde
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
hyllikuoppa lainasana luonto
Ruotti
jordtag
Suomi
paikka mistä kaivetaan täytemaata
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
falli luonto jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
fall, vattenfall
Suomi
putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Esimerkki
Nattavaara: meilä ei ole fallia, on yksi falli, falhiin putoi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa linkka id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
karjakenttä luonto
Ruotti
fäbodsvall
Suomi
karjamajakenttä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
eläke luonto
Ruotti
kallkälla
Suomi
lähde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kellari lainasana luonto
Ruotti
tvärdjup (i vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on semmonen kellari että putoa varsir rannasta.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kellostapuli lainasana luonto
Ruotti
plötsligt stup i fjällterräng
Suomi
äkkipudotus, jyrkkä rinne, kallionsyrjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelläs luonto
Ruotti
backe, kulle, svagt stigande kulle
Suomi
mäki, kukkula, heikko ylömäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
arkipäivä luonto
Ruotti
vardag
Suomi
arkipäivä
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keläs luonto kotitalous länsisuomi
Ruotti
högbelägen, dåligt växande, torr strandäng
Suomi
korkeanmaan huonosti kasvava kuiva rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Länsisuomi, keläs, kelhä s 'fält' (Vahtola 1980:122).
Lähde
Itkonen, Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keläsniitty luonto
Ruotti
högbelägen, dåligt växande, torr strandäng som anv som slåtter
Suomi
kuivanmäen, korkean tason rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keläsniitty kotitalous luonto
Ruotti
strandäng på en hög, torr sluttning, backe
Suomi
kuivanmäen rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
arkiaamu kotitalous luonto
Ruotti
vardagsmorgon
Suomi
arkipäivän aamu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Lars Lampinen. Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo sidan 17. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
auringonpaiste luonto sää
Ruotti
solsken
Suomi
auringonpaiste
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kenkä vaate luonto
Ruotti
sko
Suomi
kenkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Kemi, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Jyykeä, Arpela, Lohijärvi, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
Raisinvuono, Kemi, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi: saanuk kaikkik kenkhään (kengät jalkhoin).
Kulttuuri taustaa sanasta
Även i abstrakt mening olika delar: kvarn, mark etc
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kenkäyvä kotitalous luonto
Ruotti
svagväxande
Suomi
kasvaa kehnosti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kentta luonto jellivaaransuomi kalastus vokaalisointu
Ruotti
hårt nertrampad plats med kort gräs
Suomi
hyvinpoljettu paikka missä on lyhyt ruoho
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kätkäsuanto, Lohijärvi, Muonio, Jellivaara
Esimerkki
Parakka, nuottakentat net on vaikka järvessä?niitä kenttoja on ollu. Kätkäsuanto, Lohijärvi, (ylheinen), Muonio, Jellivaara: juoksukenttä (lapsila).
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan vara t ex fiskeläge. Kans kenttä.
Lähde
I. Tuovinen, Valonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03